Kodin Pellervo

LOKAKUU 14. 10. 2004

Kovat koetukset tulevilla valtuutetuilla

Odotettavissa tiukkaa vääntöä kuntien luottamuselimissä. Uudet valtuutetut joutuvat ratkomaan ristiriitoja, kun säästöjä pitäisi syntyä laadusta tinkimättä. Päivän epistola on palvelujen säilyttäminen. Ehkäpä se onnistuu yhteistyöllä naapurikuntien kanssa.

Noin puolet Suomen kunnista on hakenut harkinnanvaraista rahoitusavustusta tälle vuodelle. Kuntien keskimääräinen tilanne on nyt se, että tulot riittävät nipin napin vain käyttötalouden menoihin ja poistoihin, eivät esimerkiksi investointeihin.

"Meillä on ehkä parikymmentä kuntaa, jotka ovat todella pahassa tilassa. Pahimmillaan kunnan palveluja voidaan joutua huonontamaan samalla, kun verotus kiristyy", Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa.

Kietäväinen lataa karuja totuuksia kuin apteekin hyllyltä. Terveydenhuollon kustannukset on paljon puhuttu ongelma, mutta suurin haaste ei ole huimasti nousseet erikoissairaanhoidon kustannukset, vaan sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen järjestäminen uudella tavalla. Vanhusten määrän kasvu tulee lisäämään palvelujen tarvetta radikaalisti eikä rahaa laitospaikkojen rakentamiseen ole riittävästi.

Erityisen arka paikka on opetustoimi. Varsinkin harvaan asutuissa kunnissa pienet ikäluokat käyvät kalliiksi.

"Tämä ei koske vain ala-asteita, vaan myös ammatillisia oppilaitoksia. Jos ei pian ruveta tositoimiin ja uudisteta koulupalveluita esimerkiksi verkko-opetusta olennaisesti lisäämällä, niin tuloksena on todella rumaa jälkeä", Kietäväinen varoittaa.

Hän kehottaa kuntia remontoimaan palvelutuotantonsa oma-aloitteisesti ennen kuin valtio joutuu puuttumaan asioihin lainsäädännöllä. Keskiarvoperiaatteella laaditut lait harvoin toimivat kovin hyvin erilaisissa kunnissa.

Kuntatalouden alamäki alkoi 90-luvun jälkipuolella. "Ensin leikattiin valtionosuuksia ja sitten verotuloja. Lisäksi valtio on jatkuvasti sälyttänyt kunnille uusia tehtäviä kuten päivähoidon laajennuksen, ammattikorkeakoulun kunnallistamisen, hammashuollon laajennuksen ja esiopetuksen."

Yhteistyötä yli rajojen

Kietäväisen mukaan ensi vuonna kuntien lukumäärä vähenee 444:stä 432:een. Kuntaliitos ei kuitenkaan ole mikään automaatti, joka itsestään karsisi kuluja.

"Kuntaliitokset on nostettu kohtuuttoman suureen osaan. Ei se välttämättä ratkaise ongelmia, ei etenkään, jos henkilöstö ja toimintarakenteet betonoidaan paikoilleen viideksi vuodeksi."

Kietäväinen kritisoi väärää kuvaa siitä, miten pienet kunnat muka olisivat aina tehottomia ja isot tehokkaita. Henkilöstön uudelleen sijoittelu sen sijaan voisi olla toimiva palvelutuotannon tehostin.

"Esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla on laitettu kuntien taloushallinnot yhteen ja näin on saatu vapautettua henkilöstöä muihin hommiin."

Vaihtoehtoja yhteistyöhön on monia. Muutamassa kunnassa aiotaan soveltaa terveystoimeen niin sanottua isäntäkuntamallia: useamman kunnan terveydenhuolto henkilöstöineen siirtyy isäntäkunnan palkkalistoille ja muut ostavat palvelut tältä.

"On helpompi sanoa, mihin hallintokuntaan yhteistyö ei sovi kuin mihin se sopii", Kietäväinen toteaa.

"Viitasaari ja Pihtiputaa arvioivat uudelleen kaikki kuntien toiminnot yhteistyössä. Pohjois-Pohjanmaalla käydään koko maakunta läpi, osin kuntapareittain ja osin seutukunnittain."

Palvelutarpeen kartoitus

Parin vuoden horisontin sijaan Suomen Kuntaliitto suosittelee työkaluksi 10–15 vuoden päähän katsovaa palvelustrategiaa. Siinä linjataan yhdessä usean kunnan kanssa, mitä palveluita tulevaisuudessa hoidetaan yksin ja mitä porukalla.

"Esimerkiksi tulevat vanhukset ovat keskuudessamme jo nyt, joten voidaan hyvin laskea, miten vanhusten palvelutarve tulee muuttumaan. Jos on näkemys, mihin suuntaan mennään, ihmiset voidaan rekrytoida sen mukaan."

Kietäväinen viittaa rekrytoinnilla paitsi kuntien työntekijöihin, myös ostopalveluihin. Yrityksille pitäisi jo antaa vihiä tulevasta kysynnästä, joka kasvaa etenkin sosiaali- ja terveystoimessa.

"Eläkkeelle siirtymiset merkitsevät niin suurta vaihtuvuutta kuntasektorilla, että irtisanomisiin ei ole tarvetta."

Terveystoimi kahden kunnan kimpassa

Pohjalaisnaapurukset Alajärvi ja Vimpeli eivät ole koskaan päässeet sopimukseen yhteisestä pesäpallojoukkueesta, mutta perusterveydenhuollossa päätettiin lyödä hynttyyt yhteen.

"Varsinaisesti ei odoteta säästöjä, mutta toivottavasti kustannukset nousevat loivemmin yhteistyön ansiosta", Vimpelin kunnanjohtaja Jyri Mäntylä toteaa.

Kumppanuuden motiivina on tulevaisuuteen varautuminen: terveydenhuollon toimintavarmuus, ammattitaitoisen henkilöstön saanti sekä mahdollisuus henkilöstön erikoistumiseen. Isossa yksikössä arvellaan myös lomitusten sujuvan ja jonojen lyhenevän.

Ensi vuoden alussa Vimpelin terveydenhuoltohenkilöstö siirtyy Alajärven kaupungin palkkalistoille ja vastaisuudessa Vimpeli maksaa Alajärvelle kuntalaistensa käyttämistä palveluista. Kuntarajat ovat auki molemmin puolin eli ihmiset voivat käydä naapurin terveyskeskuksessa. Yleisimpiä terveyspalveluita saa edelleen molemmista kunnista.

"Yhteistyöstä sovittaessa asetimme reunaehdoiksi, että meillä säilyvät ainakin lääkärin vastaanotto, hammashuolto, neuvola, vuodeosasto ja ambulanssi", Mäntylä kertoo.

Uutta terveystointa ohjaa kuntien yhteinen lautakunta, ja hallinnosta ja suunnittelusta huolehtii erityinen palvelujohtaja.

"Näin lääkärien panosta saadaan vapautettua hoitotyöhön. Esimerkiksi johtavan lääkärin mahdollisuudet tehdä työnsä ohessa sairaalan käyttöön liittyviä suunnitelmia ovat rajalliset."

Parhaillaan yhteistyökumppanit valmentavat työntekijöitä muutokseen ja valmistelevat uuden organisaation toimintamalleja. Kaikki asiat eivät voi loksahtaa kohdalleen heti. "Ajan kuluessa terveydenhuoltoon saattaa tulla uusiakin toimintoja ja ison yksikön on helpompi vastata tulevaisuuden haasteisiin", Mäntylä arvelee.

Teksti: Ulla Saikkonen
Sähköposti: