ELOKUU 19 | 8 | 2004

Viihtyisä, käytännöllinen ja
helppo piha

Sieviläiset Jukka ja Sirpa Koivuoja halusivat maatilalleen kerralla valmiin ja vieläpä vähällä vaivalla kunnossa pysyvän pihapiirin. Hyvin pariskunta onnistuikin, sillä pihan kauneus on palkinnolla vahvistettu.

Jukka ja Sirpa Koivuojan lypsy- ja lihatila sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Sievin Koivuojan kylässä, jossa muut lypsykarjan pitävät ovat lopettaneet toimintansa tai muuttaneet tuotantosuuntaa. Usean sukupolven Jukka Koivuojan suvun hallinnassa olleella tilalla on 140–150 eläintä, joista lypsylehmiä on kuutisenkymmentä ja loput nuorta karjaa sekä omia teuraiksi kasvatettavia sonnivasikoita. Pelloilla viljellään nurmea, ohraa, kauraa ja seosviljaa, jonka jyvät puinnin jälkeen litistetään säilörehuksi. Seosvilja koostuu tänä vuonna ohrasta, kaurasta ja vehnästä.

Lypsylehmille rakennettiin vuonna 2000 pihatto. Sonnimullikat saivat oleskelupaikakseen 1989 valmistuneen karjarakennuksen. Vanhin navettarakennus on tällä hetkellä tyhjillään ja odottaa mahdollista uusiokäyttöä.

Kun työteliään maatalousyrittäjäperheen uusi koti valmistui kymmenen vuotta sitten, haluttiin pihasta kerralla valmis, toimiva, helppohoitoinen ja kaunis. Vähän enemmän perustamisvaiheessa työtä teettänyt ratkaisu on vuosien myötä osoittautunutkin suunnitelman mukaisesti helpoksi ja kaikin puolin onnistuneeksi. Kymmenen vuotta sitten perustettu piha valittiin vuonna viime vuoden A-laatulihapihakilpailun parhaimmaksi.

Kerralla valmis ja helppohoitoinen

Istutusten helppohoitoisuuden ja pihan korkeuserojen takia päädyttiin Koivuojan pihalla rinneratkaisuun, jossa kiviupotuksin valetut betoniseinämät pitävät kasvualustan paikoillaan.

"Sopivan kokoisten kivien lajitteleminen ja asetteleminen betonivaluun oli tietenkin aika työlästä, mutta hyvä ratkaisu meidän pihaan. Aikaa ei olisi kuitenkaan riittänyt heinien nyppimiseen ladottujen kivien välistä. Nyt sitä vaivaa ei ole, betonin läpi heinät eivät työnny", naurahtaa Sirpa Koivuoja.

"Rinteen istutukset ovat kahden betoniseinämän välissä ikään kuin taskussa ja niiden kunnossapito on vaivatonta. Keväisen puhdistuksen ja lannoituksen lisäksi paljon muuta ei tarvitse tehdä. Kasvusto peittää istutukset jo niin hyvin, että harvat rikkaruohot on helppo nyppiä pois. Ruohonkin leikkaaminen on helppoa, kun kukkapenkkejä ei ole nurmikolla." Nurmikon hoitaa nykyisin perheen 15-vuotias Kimmo-poika; päältä ajettava leikkuri on nuoren miehen mieleen.

Kiviportaita kuljetaan alemmalle tasolle, jolta löytyy kivin koristeltu kaivonrengas. Altaaseen johdetaan asuinrakennuksen katolta tuleva sadevesi, jota Sirpa käyttää kukkien kasteluun. "Kun lapset olivat niin pieniä, että mahtuivat renkaan sisälle, käyttivät he allasta tietenkin myös uimiseen. Altaassa on ylivuotoputki, mutta koskaan vettä ei ole tullut niin paljon, että putkea olisi tarvittu", Sirpa kertoo. Haaveena on saada pihalle vielä suihkulähde, vaikkapa sadevesialtaaseen.

Talon edustan siistillä betonikiveyksellä eteläpuolen suojaisalla seinustalla talon väki nauttii kesäiset päiväkahvit aina sään salliessa. Myös illalla saatetaan viettää hetki päivän töiden jälkeen grillaten tai kahvitellen. Kuistin molemmin puolin talon nurkissa on pienet kesäkukkaistutukset, nekin helppohoitoisiksi tehdyt. Istutuksiin käytettävät samettikukan taimet emäntä kasvattaa itse. Kesäkukkaruukut hän asettaa kivien reunustamien kaivonkansien päälle ja muihin sellaisiin paikkoihin, jossa ne eivät ole nurmikon leikkuun tiellä.

Kihlalahjaksi saatu sembramänty

Vuonna 1982 Jukka Koivuojan äiti antoi pojalleen ja tämän morsiamelle kihlalahjaksi sembramännyn. Kun taloa rakennettiin ja vesijohtoja vedettiin, joutui kihlajaislahja koville. "Vaikka puuta yritettiin suojella, se kärsi kolhuja ja latvakin katkesi peräti kaksi kerta. Onneksi mänty oli sitkeää lajia ja kasvoi entistä tuuheammaksi", kertoo Sirpa.

Koivuojan pihalla vallitsee melko lämmin pienilmasto eikä alue ole hallanarka. Lisäksi sankka metsä talon pohjoispuolella antaa hyvän suojan. Sembramännyn (Pinus cembra) lisäksi pihalla kasvaa marjapensaita ja pari omenapuuta, jotka eivät toisin vielä ole innostuneet tuottamaan satoa.

Hienolehtisten sulkahernepensaiden (Caragana arborescens 'Lorbergii') alla on tiheänä istutuksena valkokukkaisia koivuangervoja (Spiraea betulifolia) ja talon edustalla vaaleanpunakukkaisia japaninangervoja (Spiraea japonica), jotka Sirpa leikkaa joka kevät matalaksi kukinnan kärsimättä. Kääpiövuorimännyt (Pinus mugo 'Pumila') viihtyvät myös rinteessä. Vanhan navetan seinustalla kasvaa marja-aroniaa (Aronia mitschurinii). Navetan puoleinen rinne on rakennettu osittain myös porakivistä ja niiden väleissä kasvaa vuorenkilpeä, keltamaksaruohoa ja muita kivikkokasveja.

Betonirinteen istutusaltaissa kasvaa perennalajeja, joita pihalla oli vanhastaan. Taimet Sirpa kaivoi ylös ennen rakennustöitä ja siirsi perunapellon laitaan turvaan kahden kesän ajaksi. Päivänliljat, tiikerililjat, ruskoliljat, pikkusydämet, iirikset ja ukonhatut pääsivät takaisin paraatipaikalle heti pihan kunnostustöiden jälkeen.

Lasten iloksi

Jättitrampoliini maalaistalon pihalla on nykyaikaa. Halkaisijaltaan 4,8-metrinen trampoliini hankittiin Koivuojille yhdessä naapurin kanssa. Laite on lasten ilona aina kuukauden kerrallaan ja sitten se siirretään traktorin lavalla naapuriin vastaavasti kuukaudeksi. Sirpan mukaan lapset eivät ehdi näin kyllästyä pomppimiseen. Syksyllä trampoliini puretaan ja viedään varastoon odottamaan toukokuun hyppykelejä.

Lasten vartuttua hiekkalaatikko on saanut uuden käyttötarkoituksen. Sirpa viljelee siinä mansikkaa ja kesäkurpitsoita. Muuten peruna- ja kasvimaa sijaitsee pellolla varsinaisen piha-alueen ulkopuolella.

Koivuojan tilalla käyskentelee koiran lisäksi myös perheen lemmikki, 16-vuotias Shetlannin poni Hopla. Kesät Hopla viettää omassa aitauksessaan, mutta talvisin poni saa kulkea vapaasti pihamaalla. Omenapuiden ja marjapensaiden ympärille isäntä rakentaa talveksi suoja-aidan, sillä poni kyhnyttää itseään mielellään oksia vasten, mikä ei taas marjapensaiden ja omenapuiden kannalta ole ollenkaan hyvä juttu.

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti: 

Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |