20. | 10. | 2009  sivut.gif (121 bytes)
vk_4.gif (107 bytes)
   Markku Nummi
  



Kouluttamisen, palvelun, vaikuttamisen kanava
Vesihuolto-osuuskunnille perustettiin
valtakunnallinen järjestö
Suomen vesihuolto-osuuskunnille on perustettu yhteinen etu- ja palvelujärjestö. Yhdeksän vesiosuuskuntaa perusti Suomen Vesihuolto-osuuskunnat (SVOSK) -nimisen yhdistyksen 17. lokakuuta Suolahdessa.

Osanottajia vesihuolto-osuuskuntien yhteisen järjestön perustavassa kokouksessa Jyväskylässä. Kuva Sami Karhu

   Yhteinen valtakunnallinen järjestö toimii vesiosuuskuntien vaikutuskanavana. Järjestö edistää osaamista ja liiketoiminnan edellytyksiä vesiosuuskunnissa.
   Tavoitteena on, että vesiosuuskunnat saavat yhteisen järjestönsä kautta edustuksensa mukaan päätettäessä niille tärkeistä asioista ja painoarvoa yhteisille näkemyksilleen. Suomessa on kaikkiaan noin 1 300 vesiosuuskuntaa.
   Perustamiskokouksessa vahvistettiin yhdistyksen säännöt ja toimintaperiaatteet. Yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoittivat edustajat Valkjärven vesiosuuskunnasta, Kuikan vesiosuuskunnasta, Lakialan vesiosuuskunnasta, Pirkkalan vesiosuuskunnasta, Kytölä-Pukara vesiosuuskunnasta, Kouvolan vesiosuuskunnat ry:stä, Vesiyhtymä Jokiranta-Kotiniitty-Heinisalosta, Koiviston vesihuolto-osuuskunnasta, Vehniän vesiosuuskunnasta. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Reijo Korhonen Koiviston vesihuolto-osuuskunnasta.



Viisivuotinen yritysrahoitus
Coop Network Studies -verkostohankkeelle
Osuustoiminnan neuvottelukunta on myöntänyt Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoimalle Co-op Network Studies -verkostohankkeelle 255 000 euron suuruisen rahoituksen vuosille 2010–2014.
   Neuvottelukunta perustelee rahoituspäätöstä mm. sillä, että osuustoiminnallisen tiedon tarve kasvaa niin yrityselämän työtehtävissä kuin yhteiskunnan ja talouselämän päätöksenteossa ja asiantuntijatehtävissä ja myönnetty yritysrahoitus vahvistaa merkittävästi suomalaisen osuustoimintaosaamisen kehittämistä yliopistollisen tutkimuksen ja opetuksen avulla.
   Opinnot tuotetaan yhdessä verkostoon kuuluvien yliopistojen kanssa.
Co-op Network Studies -yliopistoverkostoon kuuluvat Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu (1.1.2010 alkaen Aalto-yliopisto), Kuopion yliopisto (1.1.2010 alkaen Itä-Suomen yliopisto), Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu (edelliset 1.1.2010 alkaen Turun yliopisto) sekä Tampereen yliopisto. Verkostoa koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Mikkelissä.



Selkeyttä, lisää ajankohtaisuutta
Faban strategiauudistus heijastuu netissäkin
Osana Faba Palvelun uutta strategiaa yritys on avannut uuden kotisivuston www.faba.fi », jolta nautakarjaväki löytää näppärästi lypsy- ja lihakarjan siemennystoimintaan, jalostusneuvontaan ja alkionsiirtoon liittyvät palvelut.

Www.faba.fi »
  Myös ajankohtaisuuteen nettipalvelussa on panostettu: Palvelussa on tapahtumakalenteri, vaihtuvia artikkeleita sekä blogikirjoituksia, joita sivujen käyttäjät voivat kommentoida. Sivuilta voi myös tilata sähköisen Faba Viestin, jossa on alan asioita.
   Heti sivuston aloitusnäkymässä on tarjolla palveluja, joita käytetään usein esimerkiksi siemennyksiä suunniteltaessa. Sieltä pääsee suoraan muun muassa uudistettuun sonnien käyttölistaan, sonnien indeksihakuihin ja jalostuksen verkkopalveluihin. Sivujen käytettävyyttä on lisätty tarjoamalla kaikilla sivuilla helppo tie yhteystietoihin ja hakutoiminto ja sivukartta helpottavat tietojen löytymistä.
   Nettiuudistuksessa on yhdistetty sivut fabapalvelu.fi ja faba.fi. Sivut ovat myös englanniksi ja kotimaan ruotsinkielisiä asiakkaita palveleva osio avautuu lokakuun aikana.
   Uusien kotisivujen ilmeen on suunnitellut helsinkiläinen Lumemainos Oy. Sivujen tekninen ratkaisu on turkulaisen Poutapilvi Web Design Oy:n P4-julkaisujärjestelmä. Sivujen sisällöntuotannosta on vastannut Faba Palvelun asiantuntijoista koostunut työryhmä.



Atria Venäjä myötätuulessa
Atrian tavoitteena on markkinajohtajuuden säilyttäminen Pietarissa sekä kasvu Moskovassa ja Venäjän muilla alueilla, yhtiön johto kertoi 30. syyskuuta.
   Atria pyrkii saamaan lihanjalostaja Campomosin tuloksen voitolliseksi vuoden 2010 aikana. Tavoitteena on myös Campomosin ja Pit-Productin integraation loppuun saattaminen.
   "Pietarin toiminnot ovat hyvässä vireessä. Myös Campomosin haltuunotto on mennyt hyvin ja tunnelma on positiivinen", toteaa Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski.
   Atria Venäjän liiketoiminta-alueen johtaja Juha Ruoholalla oli myös iloisia uutisia. Vuoden viivästynyt Gorelovon tehdas voinee aloittaa toimintansa ennen 2009 loppua, sillä Pietarin kaupungin vesivirastolta on vihdoin saatu tekniset ehdot. Se taas mahdollistaa vesiputkien avaamisen lähiaikoina.
   "Eurooppalaisten laatustandardien mukainen tuotanto ja luotettava logistiikka tekevät Atriasta yhden Venäjän tehokkaimmista ruoka-alan yrityksistä", arvioi Ruohola.
   Atria Venäjä on nyt uudelleen lanseeraamassa Campomos-tuotemerkkiä, joka on Venäjällä vahva paikallinen brändi. Uusitun brändin myötä Atria haluaa taata korkeamman laatutason palveluissa ja tuotteissa.
   "Tuomme markkinoille uusia maukkaita tuotteita aiempaa houkuttelevimmissa pakkauksissa. Atria on tuonut ensimmäisenä Venäjällä markkinoille uudelleen suljettavan leikkelepakkauksen.
   Ruoholan mukaan venäläiset ovat tarkkoja siitä, että liha on laadukasta. Uusien tuotteiden pakkauksissa onkin tieto tuotteen lihapitoisuudesta. Moderni tuotantoteknologia takaa myös sen, että lihan laatu pysyy tasaisena."
   Tulevaisuudessa on mahdollista, että Atria alkaa valmistaa Venäjällä myös valmisruokia. Valmiudet tähänkin ovat olemassa, sillä Campomos-kaupan yhteydessä mukana tuli pizza-tehdas.
   Atria Venäjä lisää tulevaisuudessa venäläisen lihan määrää tuotannossaan. Campofarm tuottaa nykyisin 55 000 teurassikaa, mutta jatkossa tavoite on 250 000 porsasta.
Riku-Matti Akkanen



Atria hakee kustannushyötyjä Suomessa
vähentämällä henkilökuntaa
Atria Suomi käynnistää yt-neuvottelut tavoitteena vähentää 125 henkilötyövuotta ja säästää kustannuksia vuositasolla noin viisi miljoonaa euroa.
   Atria Suomen toimitusjohtajan Juha Gröhnin mukaan yrityksen toiminta on kuluvana vuonna sujunut volyymikehitystä lukuun ottamatta suunnitelmien mukaisesti.
   "Lähitulevaisuudessa ruokamarkkinoiden tilanne on kuitenkin kiristyvä volyymikasvun hidastumisen ja ruoan hintaan kohdistuvien paineiden vuoksi", Gröhn sanoo.
   Lisäksi Atria suunnittelee käynnistävänsä tuottavuuden parantamiseen tähtääviä investointeja. Näistä merkittävin tulee olemaan Nurmon sikaleikkaamon uudistaminen.
   Tehostamisohjelman henkilöstövähennykset kohdistuvat kaikkiin henkilöstöryhmiin.



Pellervon Pirkanmaan seminaari
13. lokakuuta Tampereella
Pellervon Pirkanmaan seminaari pidetään tiistaina 13. lokakuuta 2009 Osuuskunta Länsi-Maidossa Tampereella. Iltapäivän seminaarissa tarkastellaan osuustoiminnan ajankohtaisia kysymyksiä, mm. maitomarkkinoiden ja metsäteollisuuden tilaa, osuustoiminnan opetusta ja tutkimusta sekä uusien osuuskuntien syntyä ja asemaan yritysneuvonnassa.
  Seminaarin ohjelma ja lisätietoja ».
  Seminaari on tarkoitettu Pirkanmaan ja sen lähialueen osuustoiminnallisille ja muille alueen vaikuttajille sekä tiedotusvälineille. Tilaisuus on maksuton.
  Pellervo-Seuran hallitus ja johtoryhmä ovat seminaarissa paikalla.
  Ilmoittautumiset osallistumisesta Pellervoon tiistaihin 8.10.2009 mennessä: Sinikka Huotari, puh. 09-4767 5552, gsm. 040-8456841, sinikka.huotari@pellervo.fi.


HKScan panee uusiksi toimintamallin Ruotsissa

Toimitusjohtaja Denis Mattsson kertoi Scan AB:n tilanteesta Helsingissä tiistaina. Kuvat Markku Nummi

HKScan uusii toimintaansa Ruotsissa. Se tietää kaikkiaan noin 500 ihmisen työsuhteen päättymistä, mutta toimilla arvioidaan päästävän noin 30 miljoonan euron hyötyihin.
  Sekä HKScanin että ruotsalaisen tytäryhtiön Scan AB:n johto painottivat Helsingissä, että Scan AB kääntyy kuluttajaa kohti, tehostaa rakennettaan eli keskittää ja lisää kilpailukykyään.
  HKScanin toimitusjohtaja Matti Perkonoja toteaa yrityksessä käydyn jaakobinpainia siitä, laitetaanko Ruotsissa yritysoston myötä tulleet laitokset kuntoon.
  "Ei todella. Ei ole rahaa eikä järkeä", Perkonoja vastaa. "Nyt keskitetään ja otetaan voitot kotiin."
  Scan AB:n toimitusjohtaja Denis Mattsson sanoo ruotsalaisten liha-alan yritysten menettäneen asemiaan osaamattomuuden ja kilpailukyvyn takia. Tuonti on lisääntynyt. Myös Scan AB on menettänyt asemiaan markkinoilla - paitsi ihan viime aikoina - mutta se on edelleen markkinajohtaja.
  Scan AB:ssä korostuu vast´edes jalostus aiempaa enemmän. Entiset tuottajasopimukset menivät umpeen heinäkuussa. Uusi hankintayhtiö tekee sopimuksia, jotka tietävät lihanhankinnan vähenemistä kotimaasta. Esimerkiksi sikojen teurastusmäärä putoaa Mattssonin mukaan 1,8 miljoonasta eläimestä 1,5:een. Mattsson myöntää, että tämä aiheuttaa luonnollisesti keskustelua alkutuotannossa.
  Mattsson myös valotti, että uusia investointeja jalostuspuolelle voidaan tehdä tulossa olevan uuden, ison privat label -sopimuksen ansiosta.
  Lindköpingiin lähellä Tukholmaa keskitetään runsaasti, myös logistiikka. Uusi jakelukeskus otetaan Mattssonin mukaan käyttöön vuoden 2010 alussa ja täysin toiminnassa se on toisella vuosineljänneksellä.

HKScanin toimitusjohtaja Matti Perkonoja (vasen) ja hallituksen puheenjohtaja Markku Aalto kuuntelivat Denis Mattssonin esitystä.

  Ruotsissa logistiikka toimii eri tavoin kuin Suomessa: siellä lihanjalostajan keskuksesta tavarat menevät tukkuun, joka välittää ne vähittäiskauppaan, kun taas meillä jalosteet menevät lihatalon logistiikkakeskuksesta suoraan vähittäiskaupoille.
   15. syyskuuta julkistetun suunnitelman mukaan Scanin tuotannollinen toiminta loppuisi Uppsalasta ja Tanskan Bjaeverskovissa sijaitsevasta Kreatina AS:stä sekä vähenisi merkittävästi Skarasta. Naudan ja lampaan teurastus ja leikkuu keskitettäisiin Linköpingiin ja sikojen teurastus ja leikkuu pääosin Kristianstadiin. Linköpingissä sijaitsevan tytäryhtiö Escan jauhelihatuotteiden tuotanto siirrettäisiin Skaraan, jonne jäisi myös osa sikojen teurastusta. Kuluttajapakatun lihan valmistus siirrettäisiin Uppsalasta Linköpingiin. Visbyn toiminnalle haettaisiin uutta ratkaisua vuoden 2010 aikana.
  Suunnitelman toteutuessa Scanin henkilöstömäärä vähenenisi noin 3 000:sta noin 2 500 työntekijään. Yhtiö on jo aiemmin käynnistänyt yt-neuvottelut 95 toimihenkilön vähentämiseksi.
  Tahostamisen tavoitteita on parantaa Scan AB:n kannattavuutta niin, että liikevoittoprosentti nousisi viiteen, kun se nyt on yhden tuntumassa.



Myös Atria organisoi Ruotsin toimintojaan
Atria Skandinavia järjestelee Ruotsissa tuotantoa ja logistiikkaa syksyn 2009 aikana.
   Uudelleenjärjestelyt koskevat yhteensä 107 työntekijää viidellä eri paikkakunnalla. Muutosten aiheuttama henkilöstön nettovähennys on 77 työpaikkaa.
   "Vuoden 2009 alussa Atria käynnisti laajan tehostamisohjelman Ruotsissa. Nyt toteutettavat toimenpiteet ovat jatkoa Atria Skandinavian aggressiiviselle ja nopeammin tuloksia tuovalle kehittämiselle, kertoo Atria-konsernin toimitusjohtaja Matti Tikkakoski.
   Kun mukaan lasketaan nyt aloitettu Atria Delin toimintojen tehostaminen, Atria Skandinavian henkilöstömäärä pienenee noin 350 henkilöllä vuoden 2008 syksyyn verrattuna.
   Myös johtamisosaamista uusitaan Atria Skandinavian organisaatiossa. Uusi toimitusjohtaja Michael Forsmark aloittaa yhtiössä lokakuun alussa ja Atria-konsernin henkilöstöjohtaja Seija Pietilä siirtyi syyskuussa Tukholmaan johtamaan myös Atria Skandinavian HR-toimintoja.
   Atrian tulevaisuuden johtajille kerrotaan käynnistetyn korkeatasoinen kansainvälistä liiketoimintaosaamista vahvistavan koulutusohjelma.



Atria Skandinavia sai uuden johtajan Leafiltä
Atria on nimittänyt uuden toimitusjohtajan tytäryhtiölleen Ruotsissa. Arlaan siirtyvää Christer Åbergia seuraa tehtävässä aiemmin Leafin Pohjois-Euroopan toimintojen johtaja työskennellyt, 44-vuotias Michael Forsmark. Hänestä tulee paitsi Atria Skandinavian toimitusjohtaja myös Atria Oyj:n johtoryhmän jäsen 1. lokakuuta 2009 alkaen.
   Forsmark on työskennellyt lähes 20 vuoden ajan päivittäistavarateollisuudessa mm. Unileverin, Carlsbergin, Wrigleyn ja Leafin palveluksessa.



Scan AB aikoo vähentää 95 toimihenkilöä
HKScan-konsernin Ruotsin liiketoiminnasta vastaava Scan AB on aloittanut yt-neuvottelut 95 hengen vähentämiseksi. Mahdolliset vähennykset koskevat toimihenkilöitä yhtiön kaikilla tuotantopaikkakunnilla Ruotsissa.
   HKScan Oyj kertoi viime maaliskuussa aloittaneensa kolmivuotisen tehostamisohjelman Ruotsin liiketoimintansa kehittämiseksi ja kannattavuuden nostamiseksi.
   Uutta tietoa Ruotsin liiketoiminnan kehittämisohjelmasta HKScan aikoo kertoa 15. syyskuuta.



Maajoukkueelle bonustäky olympiapaikasta
Lähivakuutus näkyy lentopallokentillä
Lähivakuutus jatkaa lentopallon sponsoroijana. Se on tehnyt parin vuoden sopimuksen sekä Suomen Lentopalloliiton että Lentopallon SM-liigan tukemisesta.
   Yhteistyö Lentopalloliiton kanssa sisältää niin miesten maajoukkueen kuin Power Cup -nuorisoturnauksen sponsoroinnin. Power Cup on Suomessa pidettävä maailman suurin lasten ja nuorten lentopallotapahtuma, johon osallistuu lähes 10 000 nuorta lentopalloilijaa.
   Lähivakuutus-ryhmän toimitusjohtaja Erkki Moisander sanoo, että
Lähivakuutukselle on tärkeää tukea urheilua ja nuorisotyötä.
Lähivakuutus kannustaa myös maajoukkuetta:
   "Jos miesten maajoukkue pääsee vuoden 2012 olympiakisoihin, niin Lähivakuutus on lupautunut maksamaan erillisen menestysbonuksen, Moisander lupaa.
   Lentis-liigassa pelaa tänä kautena 12 miesten ja 8 naisten joukkuetta. Lähivakuutus on naisten ja miesten SM-liigan pääyhteistyökumppani ja mukana Suomen Cupin finaalitapahtumissa.



MMM:n työryhmä esittää
Maitokiintiöt vapaiksi koko maassa
Maa- ja metsätalousministeriön asettama maitokiintiöneuvottelukunta esittää kiintiökaupan vapauttamista myös Keski- ja Pohjois-Suomessa lokakuun alusta alkaen. Etelä-Suomen osalta vapauttamispäätös tehtiin keväällä 2008.
   Kiintiökauppa siirtyy tuottajien väliseksi eikä hallinto jatkossa osta eikä myy kiintiöitä.
   Kiintiöiden hinta määräytyy jatkossa kysynnän ja tarjonnan perusteella. Käyttämättä tai myymättä jääneet kiintiöt siirretään varantoon ilman korvausta. Sieltä hallinto jakaa niitä tuottajille ilmaiseksi.
Enemmän aiheesta »


Valio aloittaa kampanjan suomalaisen maidon puolesta
Valio aloittaa syyskuun alusta vuoden loppuun asti jatkuvan kampanjan suomalaisen maidon puolesta. Kaikkien perusmaitojen tölkeissä liehuu tyylitelty Suomen lippu.
   Neljän kuukauden jaksoon mahtuu reilut 100 miljoonaa Valio maitotölkkiä. Sanoma ostajalle on, että hänen valinnoillaan on väliä: suomalainen maito antaa työtä kymmenille tuhansille ihmisille maitotiloilla, kuljetuksissa, teollisuudessa ja kaupassa.
   Suomi on tällä hetkellä niukasti omavarainen maitotuotteiden suhteen. Valion markkinointipäällikkö Marko Kämäräinen toteaa, että Keski-Euroopassa sen sijaan maitoa tuotetaan yli tarpeen ja maitotuotteita tuodaan Suomeen alle tuotantokustannusten. Polkuhinnoiteltujen maitotuotteiden myynti on mahdollista polkemalla maidon tuottajahintoja, mikä johtaa tilojen lopettamisiin.
   Suomalaisen maitolitran hinta koostuu suurimmaksi osaksi työstä, jota tehdään navetoissa, meijereissä, kuljetuksissa ja kaupoissa. Valion tavoitteena on maksaa maidontuottajille maidosta sellaista hintaa, että maidontuotantoa on kannattavaa jatkaa.
   Suomalaisen maidon puolesta vaakakupissa painavat myös tuotantoketjun puhtaus, tuotteiden jäljitettävyys, hyvä omavalvonta ja tavoitteelliset toimenpiteet tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja ympäristön hyväksi. Lähes 100 % valiolaisesta maidosta kuuluu parhaaseen laatuluokkaan ja eläinten terveys on eurooppalaista huippua.


Finfood-Suomen Ruokatieto keskittyy
Hyvää Suomesta -joutsenlippuun
Finfood – Suomen Ruokatiedon toiminta keskittyy Hyvää Suomesta -joutsenlippuun ja yhdistyksen henkilökunta supistuu neljään työntekijään vuoden 2010 alusta lukien.
   Valtionavustuksella tehdyn menekinedistämistyön rahoituksen ehdot ovat viime vuosina muuttuneet eikä kotimaisuutta saa enää tuoda esille valtion tuella. Ruokatiedon hallitus on päättänyt supistaa yhdistyksen toimintaa sillä perusteella, että hallituksella ei ole varmuutta valtionrahoituksen jatkumisesta tulevaisuudessa edes nykyisellä tasolla.
   Finfood - Suomen Ruokatiedon ydintoimintona on tehdä tunnetuksi suomalaisen ruuan tunnusta, Hyvää Suomesta -joutsenlippua, yhdistyksen hallitus toteaa. Lisäksi yhdistys on edistänyt suomalaista ruokakulttuuria viestinnän keinoin mm. erilaisilla hankkeilla.



POP-ryhmän Heikki Suutala:
Asuntolainojen kysyntä yllättävän vilkasta

Heikki Suutala
Talouden synkkiin näkymiin nähden asuntoluottojen kysyntä on ollut yllättävänkin voimakasta, toteaa Paikallisosuuspakkiliiton toimitusjohtaja Heikki Suutala. Suutalan mukaan kohonneet vuokrat ja ennätysalhaiset korot kannustavat perustellusti asunnon ostoon. Uhkaksi lainanotossa Suutala näkee työttömyyden, jonka pahin aika on vasta edessä.
   Pahin uhka Suutalan mukaan on kuitenkin se, että euroalueen talouden elpyminen, joka olisi nopeampaa kuin Suomessa, nostaisi korkoja, kun samaan aikaan meillä työttömyys vielä pahenisi.
   Paikallisosuuspankeissa ollaan tyytyväisiä alkuvuoden tulokseen, vaikka tulos putosikin edellisvuotisesta korkojen laskun seurauksena. Haasteet kuitenkin kasvavat ja talouden kehitysnäkymät merkitsevät Paikallisosuuspankkiliitto osk:n mukaan järjestämättömien luottojen ja luottotappioiden kasvua.
   POP-ryhmän pankkien yhteenlaskettu liikevoitto tammi-kesäkuussa oli 20,8 miljoonaa euroa, viime vuoden vastaavana aikan 28,8 miljoonaa euroa. Talletukset kasvoivat 5,7 prosenttia, asuntoluotot 11,5 prosenttia. Jäsenten määrä kasvoi 4 prosenttia.
   Paikallisosuuspankkiryhmän vakavaraisuus oli 21,1 prosenttia kesäkuun lopussa.
   Järjestämättömien saamisten osuus luottokannasta oli 1,26 prosenttia.



Kari Tillanen johtajaksi HK Ruokataloon,
Tero Hemmilä HKScanista Yara Suomeen

Kari Tillanen
Järvi-Suomen Portin entinen toimitusjohtaja Kari Tillanen on nimitetty HK Ruokatalon alkutuotantoprosesseista ja niihin liittyvistä yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi sekä HK Ruokatalon johtoryhmän jäseneksi.
  Ennen toimitusjohtajan tehtävää Järvi-Suomen Portissa Tillanen oli yrityksen hankintajohtaja. Aikaisemmin hän on toiminut mm. nykyisin Hankkija-Maatalouteen kuuluvassa Suomen Rehussa sekä Etelä-Savon Maataloustuottajien liitossa.
  HKScanin johtoryhmän jäsen ja strategia- ja kehitysjohtaja Tero Hemmilä siirtyy Yara Suomen toimitusjohtajaksi vuoden 2010 alusta lukien. Hemmilä jatkaa HKScanissa loppuvuoteen 2009.



Pietilälle henkilöstöasiat myös Ruotsissa
Seija Pietilä (KTM) on nimitetty Atria Skandinavian henkilöstöjohtajaksi 1.9.2009 alkaen. Hän vastaa Atria Skandinavian henkilöstötoiminnon organisoinnista ja kehittämisestä yhdessä liiketoimintajohdon kanssa. Tehtävän painopiste on henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja kehitysprojektien tukemisessa.
   Pietilä toimii edelleen myös Atria-konsernin henkilöstöjohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä ja vastaa kokonaisvaltaisesti Atria-konsernin henkilöstötoiminnoista konsernin johdon kanssa. Pietilän toimipiste on Atrian Tukholman konttorissa.



Myös Duo menestyi alkuvuonna
Lähivakuutus lisännyt markkinaosuuttaan
Lähivakuutuksen ensivakuutuksen maksutulo kohosi 175 miljoonaan euroon vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Lisäys oli 12 miljoonaa euroa eli 6,2 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Myös henkivakuutusyhtiö Duolla on mennyt hyvin.
   Lähivakuutuksen toimitusjohtaja Erkki Moisander vertaa, että kasvuprosentti oli toimialan keskimääräistä kasvua suurempi, ja
Lähivakuutuksen markkinaosuus nousi erityisesti liikennevakuutuksissa. Myös yritysvakuuttamisessa jatkui suotuisa kehitys.
   Lähivakuutuksella oli asiakkuuksia noin 543 000. Kasvua on ollut tänä vuonna 8 300.
   Vakaa kasvu on Moisanderin mukaan seurausta hyvästä asiakastyytyväisyydestä.
   "Henkilökohtainen ja paikallinen palvelu on entistä enemmän vahvuutenamme. Lähivakuutus tunnetaan tulevaisuudessakin laajasta konttoriverkostaan", Moisander korostaa.
   Lähivakuutuksen liikevoitto tammi-kesäkuussa oli 24 miljoonaa euroa. Edellisvuonna alkuvuoden tulos oli 8 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotto oli alkuvuonna yhteensä 20 miljoonaa euroa.
   Sijoitustoiminnan tuotto kasvoi 14 miljoonalla eurolla viime vuodesta.
Lähivakuutuksen yhdistetty kulusuhde jäi 98 prosenttiin, josta vahinkosuhteen osuus oli 73 ja liikekulusuhteen 25 prosenttia. Viime vuonna vastaava yhdistetty kulusuhdeprosentti oli 99, josta vahinkosuhteen osuus oli 75 ja liikekulusuhteen 24.
   "Korvasimme alkuvuonna muutamia yritys- ja maatilavakuuttamiseen liittyviä isoja vahinkoja. Sen sijaan auto- ja liikennevakuutusten korvausten kasvu pieneni. Joka tapauksessa vakuutustekninen tulos oli parempi kuin viime vuonna. Lisäksi sijoitustuotot elpyivät selvästi", Moisander toteaa.
   Lähivakuutuksen vakavaraisuuspääoma oli 467 miljoonaa euroa ja vastuunkantokyky 160 prosenttia. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 435 miljoonaa euroa ja 157 prosenttia.
   Lähivakuutuksen ja säästöpankkien omistama Henkivakuutusyhtiö Duo sai alkuvuonna noin 6 000 uutta asiakasta. Vakuutussäästöt ovat kasvaneet viime vuoden kesäkuusta 38 prosenttia ja vuoden alusta 28 prosenttia. Sijoitusomaisuudesta katsauskaudella oli noin seitsemän prosenttia osakkeissa. Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin oli alkuvuonna plussalla 4,6 prosenttia.



Metsäteollisuus jatkaa rakennemuutostaan
Stora Enso julkisti uudet sulkemishankkeet
Metsäalan rakennemuutokset saivat uusia järeitä askeleita, kun Stora Enso ilmoitti mittavista toiminnan supistamistamisista Suomessa. Niiden vaikutukset koskevat jopa 450-1 100 työntekijää.
   Valtioneuvoston rakennemuutostyöryhmän oli määrä kokoontua saman tien Stora Enson ilmoituksen päivänä. Työryhmän on tarkoitus pohtia joukkoirtisanomisuhan alle joutuneiden seutukuntien lisäksi myös aiemmin tiedossa olleiden ilmoitusten perusteella Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntien nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueiksi.
   StoraEnso ilmoitti, että se suunnittelee Sunilan sellutehtaan sulkemista Kotkassa vuoden 2010 toisella neljänneksellä ja Tolkkisten sahan sulkemista Porvoossa vuoden 2009 loppuun mennessä. Muilla sahoilla seisokit jatkuvat. Stora Enso myös ryhtyy uudelleen myymään Kotkan tehdasta.
   Imatran tehtaiden hienopaperikone PK8:n suunnitellaan pantavan kiinni vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ja Varkauden tehtaat suunnitellaan suljettavan vuoden 2010 loppuun mennessä, elleivät päällystämättömän hienopaperin kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja hinnat selvästi parane.


Sarkaan uusi johtaja Snellman-instituutista
Suomen maatalousmuseo Saran uudeksi johtajaksi Loimaalle on valittu Kuopiossa sijaitsevan Snellman-instituutin johtaja, FT Teppo Vihola, 54.
   Vihola toimii lisäksi Joensuun yliopistossa taloushistorian dosenttina, Jyväskylän yliopistossa Suomen historian dosenttina ja Kuopion kesäyliopiston tiederehtorina.
   Teppo Vihola tutki väitöksessään suomalaisen maatalouden muuttumista 1860-luvun nälkävuosista ensimmäiseen maailmansotaan asti.
   Suomen maatalousmuseo Sarka siirtyy maa- ja metsätalousministeriön alaisuudesta opetusministeriön hallinnonalaan lähiaikoina.


Fiskarsin ruukkimiljööseen tulee uudisrakentamista
Fiskarsin tukijalkojen tulos vaihtelee,
Wärtsilän osingoilla vahva vaikutus

Home-liiketoiminta: Japanilaisuutta henkivä uusi yhdeksän veitsen Fiskars Takumi -veitsisarja on Fiskarsin myyntiin tulevia uutuuksia.

Leikkuritkaan eivät valmistu ilman esivaiheita, jotka tehdään helposti muokattavista aineksista.
Kuvat Markku Nummi

Garden-toimintoa: Tuotekehitysjohtaja Markus Paloheimo kertoo leikkurien työtä keventävästä PowerStep-mekanismista. Uutuussarja sai RedDot-muotoilupalkinnon kesällä.

Outdoor-liiketoimintaa: kävelysauvat, joissa on digitaalisia toimintoja.

Puutarhavälineet vahvistivat 360-vuotiaan Fiskarsin tulosta keväällä, venemyynti oli heikkoa, astiamyynninkin tulos pieneni, mutta Amerikoissa dollaripohjainen liikevaihto on petraantunut. Väkeä oli kesäkuun lopussa alle 4000 eli kymmenisen prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
   Toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan mukaan kuluttajakysyntä heikentyy vuoden toisella puoliskolla, mikä tietänee lisää sopeutustoimia.
   Fiskars omistaa tytäryhtiönsä Ablisin kanssa Wärtsilästä noin kuudesosan ja sai Wärtsilän tuloksesta liki 17 miljoonan euron osuuden huhti-kesäkuussa. Fiskarsin tulos ennen veroja oli noin 24 miljoonaa euroa.
   Yli 90 prosenttia konsernin omistuksesta on Suomessa.
   Fiskars on järjestellyt liiketoiminta-alueita, johtoaan ja omistusrakennettaan. Kolme liiketoiminta-aluetta ovat Home (sakset, astiat), Garden (leikkurit, työvälineet) ja Outdoor (ulkoilu, veneet).
Kesäkuussa 2009 Fiskars pörssiyhtiönä tavanomaistui, kun kaikille osakkeille tuli yhtäläiset oikeudet ja yksi ääni.
   Pörssiyhtiöksi Fiskars on myös suuri maanomistaja: sillä on 15000 hehtaaria, josta talousmetsää noin 11000 hehtaaria, viljelysmaata on 360 hehtaaria.
   Fiskarsin alueelle suunnitellaan uutta asemakaavaa, joka mahdollistaisi uusia majoitustiloja, parkkitiloja palvelupisteiden lähelle ja uusia asuinrakennustontteja, jotka sijoittuisivat jokiuoman ulkopuolelle.
   Fiskarsilla on koko liuta Suomen tunnetuimpia brändejä, mutta konserni ei kuitenkaan ole liikevaihdoltaan suurluokkaa. Fiskarsilla on neljä brändiä Suomen kuuden tunnetuimman brändin joukossa, konsernin liikevaihto toisella vuosineljänneksellä 2009 jää esimerkiksi HKScanin tai Atrian Suomen liiketoimintayksikön vastaavan ajan liikevaihtoa pienemmäksi.
   Talolla on parikymmentä brändiä, joista kansainvälisiä pääbrändejä ovat Firskarsin lisäksi Iittala ja Gerber. Johtaviin alueellisiin brändeihin konserni luettelee Arabian, Hackmanin, Silvan ja venemerkki Busterin. Loput ovat paikallisesti tai taktisesti tärkeitä tuotemerkkejä.
   Iittalan toimitusjohtaja Tero Vähäkylä sanoutui irti tehtävästään elokuun puolivälin jälkeen. Asiasta oli lehtitietojen mukaan sovittu jo aikaa sitten. Kauniskangas hoitaa tehtävää toistaiseksi.
   Fiskars tunnetaan innovatiivisesta tuotekehittelystään, silti yhtiön panostus tuotekehittelyyn on tavanomaista reilun prosentin luokkaa liikevaihdosta.

Osuuskunnan kaupassa

Tina West (oikealla) pakkaa asiakkaan ostamaa neuletta osuuskunta Tupapuodin myymälässä Fiskarsissa.

Fiskarsin ruukkimiljööstä Raaseporin kaupungissa on kehittynyt viime vuosina sekä taiteen että käsityön ja ravintolapalveluiden keskittymä.
   Fiskars hallinnoi ruukkimiljöötä, itse käsityöläiset, muut yrittäjät ja taiteilijat tuoneet eloa ja turisteja alueelle.
   Jokilaaksossa toimii myös kaksi osuuskunnan myymälää: paikalla työskentelevien käsityöläisten yli sadan jäsenen osuuskunnan Onoman myymälä Onoma Shop ja eri paikkakunnilla asuvien käsityöläisten Osuuskunta Tupapuodin myymälä.
   Tupapuodissa myyntivuorossa elokuun 13:na ollut Tina West kertoo, että osuuskunnassa tehtiin päätös, joka velvoittaa kaikkien jäsenten työskentelemään osuuskunnan myymälässä. Osuuskunnassa on nelisenkymmentä jäsentä. West toteaa, että myös tuotteiden tekijä hyötyy myyntityöstä: siinä saa tietoa tuotekehittelyä varten suoraan asiakkailta.



Brunila Metsäteollisuudesta
siirtyy johtajaksi Fortumiin
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila siirtyy Fortumiin. Fortum organisoi liiketoimintarakenteensa neljään liiketoimintadivisioonaan ja neljään esikuntatoimintoon ja Brunilasta tulee
yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtaja.
   Brunila jatkaa nykyisessä tehtävässään syyskuun puoliväliin asti.
   Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Jordan Metsäliitosta sanoo, että Metsäteollisuus ry:n työ on erittäin tärkeää alan murroksessa ja se työ jatkuu järjestön vahvan asiantuntemuksen voimin samalla kun Brunilalle haetaan seuraajaa.



Osuuskaupoille puolet S-Pankista
S-ryhmän osuuskaupoista tuli ryhmän oman pankin S-Pankin omistajia heinäkuussa. Osakeannissa ryhmän osuuskaupat saivat 50 prosenttia pankin osakekannasta, toinen puoli jäi SOK:n hallintaan.
   Omistuspohjan laajentumisesta oli päätetty jo ennen talletuspankkitoiminnan aloittamista.
   S-Pankki teki noin 2,2 miljoonan euron tuloksen tammi—kesäkuussa. Pankin toimitusjohtajan Pekka Ylihurulan mukaan tulos oli ennakoitua parempi. Talletuskanta oli kesäkuun lopussa noin kaksi miljardia euroa. Samanaikaisesti pankin tase kohosi 2,2 miljardiin euroon.
   S-Pankkiin tuli kuukausittain keskimäärin 11 000 uutta asiakasta ja kesäkuun lopussa heitä oli 2 098 000. S-Pankin asiakkaista noin 710 000 oli ottanut verkkopankin käyttöönsä. S-Etukortti Visan oli kesäkuun loppuun mennessä hankkinut noin 230 000 S-Pankin asiakasta.


Karhinen: Pitkä tie normaalioloihin
OP-Pohjola viime vuoden tulostahdissa
Op-Pohjola-ryhmän vuoden 2009 alkupuolikkaan tulos ennen veroja oli lähes kopio edellisvuoden vertailujaksosta: nyt 281 miljoonaa euroa ja vuosi sitten pari miljoonaa vähemmän. Koko vuodelta ennakoidaan viime vuoden tasoista tulosta.

Pääjohtaja Reijo Karhinen
   Ryhmän markkinaosuus sekä luotto- että talletuskannasta kasvoi.
Pääjohtaja Reijo Karhisen mukaan yritysten maksuvaikeudet ja työttömyys kasvattavat luottotappioita, mutta Karhinen ei usko luottotappiokehityksen kasvavan hallitsemattomaksi tai epänormaalin vaikeaksi talouden tilaan nähden.
   Karhinen sanoo käännekohdan rahoitusmarkkinoiden kriisin osalta saavutetun.
   "Tie kohti normaalioloja on kuitenkin pitkä", hän toteaa.
   Pohjola Pankin tulos ennen veroja tammi-kesäkuulta nousi 123 miljoonaan euroon. Koko vuoden tuloksesta odotetaan selvästi parempaa kuin mitä oli vuoden 2008 tulos.



HKScanin tulokset paranivat, mutta
liiketoimintatavoitteet ovat kaukana

Toimitusjohtaja Matti Perkonoja. Kuva M Nummi

Kansallista lenkkipäivää vietetään 21.8. HK Sininen täyttää 46 vuotta.

Kariniemen palapaisti on HK Ruokatalon syksyn uutuuksia.


HK Mestarin on uusi leikkelesarja.

HKScan on tehnyt huhti-kesäkuussa
voittoa ennen veroja enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
   Toimitusjohtaja Matti Perkonoja varoittaa kuitenkin vertaamasta tulosta viime vuoden tulokseen, joka oli poikkeuksellisen huono ja sanoo, että konsernin pitkän ajan taloudelliset tavoitteet ovat vielä kaukana.
   Koko vuoden 2009 liikevoiton arvioidaan ylittävän selvästi edellisvuoden liikevoiton.
Tämän vuoden alkupuoliskolla HKScan kokosi liikevoittoa 22,5 miljoonaa euroa. Tulos parani konsernin kaikilla markkina-alueilla edellisvuoden tulokseen verrattuna.
   Pääasiassa valuuttakurssit vaikuttivat siihen, että huhti-toukokuun liikevaihto 541,6 miljoonaa euroa oli vähemmän kuin vuoden 2008 vertailujaksolla. Vaikka liikevoitto kolminkertaistui, liikevoittoprosentti jäi 2,6:een. Se on vain reilu puolet tavoitteesta.
   HKScanin liikevaihdosta lähes puolet on tullut Ruotsista, liikevoitosta lähes puolet kertyy Suomesta, lopun jakavat Ruotsi, Baltia ja Puola.
   Markkina-aseman ja eritoten toimittaja-aseman paraneminen on Perkonojan mukaan siivittänyt tulosta Suomessa.
  Keväällä 2010 siipikarjanlihan markkinatilanne Suomessa muuttuu, kun EU sallii vain pakastetun tai kypsän siipikarjanlihan tuonnin.
   "Sopii meille. Kuluttajat valinnevat kotimaista", Perkonoja arvioi.
  Ruotsissa HKScanin kehittämisohjelma jatkuu ennakoidusti ja sen tuloksena alkuvuonna on kertynyt kertaluonteisia kuluja 1,7 miljoonaa euroa henkilöstöjärjestyistä.
  Perkonojan mukaan Ruotsin järjestelyissä ei hosuta - eikä taloudellinen voimakaan riitä kertarysäyksiin. Olli Antniemi saattaa vuoden lopulla palata HKScanin johtoon.
  Baltiasta HKScan sai ennakoimaansa paremman tuloksen. Huhti-kesäkuussa liikevoittoprosentti nousi 8,6:een. Baltiassa liha-alan rakenne on muuttumassa: yrityksiä on runsaasti kaupan, mutta ne ovat sellaisia, ettei niillä ole huomattavia tuotemerkkejä eikä markkina-asemaa.
   Puolassa Sokolów on saanut lisättyä myyntiään suurille uusille kauppaketjuille. Heikko zlotyn kurssi painoi HKScanin tuloslukuja Puolassa, mutta hyötyäkin heikosta valuutasta oli viennissä. Puolassa tulos on voitollinen ja parantunut viimevuotisesta.
  HKScanin omavaraisuusaste oli 29,8 prosenttia kesäkuun lopussa. Henkilöstö on vähentynyt noin 300:lla viimevuotisesta ja vähenee Perkonojan mukaan edelleen.


Raision tulos ei kangistunut salmonellaan
Elovenan tapaiset vanhat brändit suosittuja


Raision toimitusjohtaja Matti Rihko esitteli yrityksen uutuuksista mm. vehnäjauhopurkin kerrottuaan toisen vuosineljänneksen tuloksesta Helsingissä. Taustalla näkyvät Raision ilmastovaikutus- ja vedenkulutusmerkit, joiden käyttöönotossa Raisio on maailman ykkösiä. Kuva M Nummi

"Näissä oloissa voimme olla ihan tyytyväisiä", sanoo Raisio-konsernin toimitusjohtaja Matti Rihko yrityksen alkuvuoden tuloksesta.    Liikevaihto ja -tulos olivat sekä toisella neljänneksellä (97,8 ja 4,5 miljoonaa euroa) että puolivuotisjaksolla (189 ja 9,0 miljoonaa euroa) vain hivenen alle edellisvuotisten. Rihko toteaa, että meni suunnitellusti. Liiketoiminnan rahavirrat ovat vertailukausia selvästi edellä.
   Erityisesti Business to Business -yksikön tulosta Rihko kiittää. Rehun, maltaiden ja kasviöljyjen markkinat ja tekeminen kaikkineen on tietänyt kovaa työtä. Yksin tehtaalla rehuun joutunut salmonella tiesi miljoonan euron välittömiä kuluja, toinen miljoona meni tulojen menetyksessä, lisäksi ilmiö vaatii investointeja, joilla linjojen puhtautta varmistetaan. Rehuvalkuaista on joka tapauksessa tuotava.
   Rihkon mukaan kotieläintuottajien luottamus Raisiota kohtaan on jo palautunut ja yrityksessä arvioidaan, että vuoden lopulla markkina-asema on normalisoitunut.
   Kokonaisuudessaan hivenen pienentyneitä rehumarkkinoita Rihko katsoo kuitenkin pitkällä tähtäyksellä niin, että ilmastonmuutoksen takia Suomi tulee olemaan 10-20 vuoden päästä varsin fiksu paikka harjoittaa kotieläintuotantoa. Ja maailman ruoantarve kasvaa.
   Brändituotteidensa liiketuloksen Raisio kansinkertaisti huhti-kesäkuussa edellisvuoden vastaavan ajan tuloksesta. Meijerituotteiden kanssa kilpailevien kasvispohjaisten valmisteiden kysyntä lisääntyy Raision mukaan Ruotsissa ja Suomessa.
   Toisella neljänneksellä Raisio kirjasi 0,8 miljoonan euron kertakulun, kun se oli mukana huutokaupassa soijavalmisteista tunnetun Alpron omistuksesta. Alpro vaihtoi omistajaa 325 miljoonalla eurolla, mitä Raisio ei ollut valmis maksamaan.
   Rihko muistuttaa, että Raisio on tuotekehitykseen panostamisessa (osuus liikevaihdosta) Valion kanssa Euroopan top 20 -listalla ainoina suomalaisyrityksinä. Tuoreita tutkimuksisa Raisiolla on Benecolin sisältämästä kasvistanoliesteristä. Kliinisten tutkimusten mukaan sen käyttö myös suurina määrinä on turvallista ja lisäksi tehostaa kolesterolin alenemista. Rihko vaatii komissiota reagoimaan näihin tutkimustuloksiin.
   Vahvat brändit ovat vahvoilla taloudellisesti poikkeuksellisissa oloissa. Tämä näkyy niin makkaramarkkinoilla kuin viljatuotteissa. Elovena-perustuotteiden kauppa käy ennätystasolla.


Fabalta INTO-suunnittelupalvelu investoijille
Karjatiloille on kehitetty uusi palvelu helpottamaan eläinmäärän kasvattamista ja navettainvestointia: Faba Jalostuksen Into. Se kertoo aikataulut, realistisen kustannusarvion, eläinten hankintaan liittyvät asiat ja kulut.
   Faba INTO kehittämissuunnitelma on osa ProAgrian Investoivien tilojen tiimin karjanomistajan avuksi tarjoamaa kokonaisuutta. Se voidaan toteuttaa myös yksittäisenä palveluna tilalle, joka haluaa kasvattaa karjankokoa tai kehittää karjansa tasoa tavanomaista nopeammin.
   Karjanomistaja voi halutessaan helpottaa työkuormaansa investoinnin yhteydessä tekemällä Faba INTO kehittämissuunnitelman pohjalta hankintasopimuksen ja ulkoistamalla eläinhankinnat eläinkaupan ja eläinaineksen asiantuntijalle.
   Navettainvestoinnin onnistumisen ratkaisee lopulta sen tehokas käynnistyminen sopivalla eläinmäärällä ja oikeantasoisella eläinaineksella, jalostusagronomi Anna Oksa ProAgriasta toteaa. Investoinnin yhteydessä on mahdollista parantaa karjan tasoa.
   Faba esitteli INTO-kehittämissuunnitelman Farmari 2009 maatalousnäyttelyssä Kokkolassa.



Maanmittauslaitoksen ilmainen palvelu
Paikkakoordinaatit helposti netistä
Kodin tai vapaa-ajan asunnon paikkakoordinaattien tietäminen voi joskus olla tarpeen. Kaikilla kesäpaikoilla ei ole tarkkaa osoitetta, osoite voi olla sekoitettavissa toiseen tai koordinaatit halutaan esimerkiksi syöttää auton tai puhelimen navigaattoriin.
   Maanmittauslaitos on avannut internetiin ilmaisen palvelun, josta koordinaatit saa helposti. Osoitteessa www.karttapaikka.fi syötetään osoitetieto ja valitaan komento Muunna, jolloin palvelu kertoo tavanomaiset leveys- ja pituuskoordinaatit.



Konsernin alkuvuoden tulos hieman alle 2008 tason
Atria parantaa Suomen tulostaan
Atria on parantanut alkukesän liikevoittoaan Suomessa selvästi viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, vaikka liikevaihto on pysynyt samoissa lukemissa.
   Huhti-kesäkuussa liikevoitto oli 10,7 miljoonaa euroa ja viime vuonna 6,6 miljoonaa. Liikevaihto hivenen pieneni 201,6 miljoonaan euroon.
   Parantuneen tuloksen syiksi Atriassa luettellaan onnistunut kustannusten hallinta, tehostamistoimet ja kohonneet marginaalit.
   Konsernin toisen neljänneksen liikevaihto verrattuna viime vuoteen nousi 337,4 miljoonaan euroon, mutta liikevoitto pieneni 7,1 miljoonaan. Voitto ennen veroja oli 4,4 miljoonaa euroa viime vuoden 7,7 miljoonan sijasta.
   Valuuttakurssien muutoksen vaikutuksesta Ruotsin liiketoiminnan liikevaihto pieneni ja liikevoittokin pieneni, mutta alkuvuoteen nähden Ruosin liiketoiminnan liikevoitto on parantunut: tehostaminen on purrut ja marginaaleja on saatu hilattua paremmiksi.
   Venäjällä Campomos-yhtiön ostaminen on lisännyt liikevaihtoa, joka nyt huhti-kesäkuussa oli 27,9 miljoonaa euroa - samalla Campomos on pienentänyt liikevoittoa. Liikevoittoprosentti Venäjän toiminnoissa oli -6,8. Myyntihintoihin on saatu noin 10 prosentin korotus.
   Baltiassa yritysostot nostivat liikevaihtoa kymmenillä prosenteilla 10,5 miljoonaan euroon. Baltian tuloskehitystä pidetään Atriassa kuitenkin epätyydyttävänä, sillä tulos jäi tappiolle, mikä paljolti johtuu kysynnän heikkenemisestä.
   Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski ennakoi konsernin tuloksen tältä vuodelta jäävän jonkin verran alle viime vuoden tason.



Vesiosuuskunnille perustettiin tukiyhdistys
Pieniä vesiosuuskuntia, vesiyhtymiä ja vesihuoltolaitoksia palvelemaan perustettiin Vesiosuuskuntien Tuki -niminen yhdistys Seinäjoella heinäkuussa.
   Yhdistyksen hallituksen on määrä kokoontua heinä-elokuussa 2009 käsittelemään vesiosuuskuntien jäsenmaksun suuruutta sekä luomaan taloudelliset ja toiminnalliset suunnitelmat yhdistyksen toiminnalle. Hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Ari Riihimäki Seinäjoelta, varapuheenjohtajaksi Pekka Hopeavuori Seinäjoelta ja sihteeriksi Simo Heininen Lemusta.
   Yhdistys kartoittaa parhaillaan eri paikkakunnilla toimivien vesiosuuskuntien yhteystietoja ja palveluntarvetta. Tiedotustoimintaa se hoitaa vesiosuuskunnat.fi-verkkosivuilla.
   Erikseen on vireillä myös hanke vesiosuuskunnille perustettavasta omasta järjestöstä, joka on lähtöisin keskisuomalaisesta osuuskunnasta. Keskisuomalaiset ovat yhteistyössä myös kehittämässä ja testaamassa laatukäsikirjaa työkaluksi vesiosuuskuntien hallituksille.



Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset