Uusia atk-palveluja esillä Farmarissa


Mobiammun valikko kosketusnäytöllä.
(Maatilan Pellervo 30.7.2010) Uudella atk-sovelluksella pystytään tarkastamaan, miten karjan ruokinta on onnistunut suhteessa suunnitteluun. Toinen Farmari-näyttelyssä Mikkelissä esitelty ohjelmauutuus on MobiAmmu, joka on laajennus Ammu-, Elmer- ja Pihvi-ohjelmistoihin. ProAgria Maatalouden Laskentakeskuksen julkaisema MobiAmmu versio 1.0 on navettaohjelmisto kannettavaan PDA-laitteeseen eli älypuhelimeen. Se ei ole pelkkä itsenäinen navettasovellus, vaan se myös lähettää ja hakee tietoja nautarekisteristä ja tuotosseurannan tietokannoista. Jos tilalla on käytössä Ammu-, Elmer- tai Pihvi-ohjelmisto, niillä lähetetyt tiedot ovat myös MobiAmmun käytettävissä ja päinvastoin.
ProAgrian uusin palvelu maitotiloille Ruokinnan seuranta paljastaa rehun kulutuksessa ja ruokinnan koostumuksessa suhteessa siihen, mikä on ruokinnan suunnitelma. Korjaamalla heitot vältytään menestyksiltä tuotoksessa ja tuloissa, toteaa ProAgria Keskusten Liitosta Henna Mero.

Valio korottaa maidon tuottajahintaa

(Maatilan Pellervo 15.6.2010) Valio Oy nostaa Valioryhmän osuuskuntien kautta maidontuottajille maksamaansa hintaa maidosta kahdella sentillä litraa kohden elokuun 2010 alusta. Valion osuuskunnille maksama uusi perushinta on tuolloin 38,5 senttiä litralta.
Korotuksen mahdollistavat tuotteiden myynnin hyvä kehitys etenkin Venäjällä ja Ruotsissa, euron kurssin suotuisa kehitys suhteessa ruplaan, Ruotsin kruunuun ja Yhdysvaltain dollariin sekä teollisuustuotteiden maailmanmarkkinahintojen nousu.
"Valion maksama tuottajahinta on selkeästi korkeammalla tasolla kuin Euroopassa keskimäärin. Muun muassa Ruotsissa tuottajahinta on niin alhainen, että maidon tuotanto on alkanut vähentyä kannattamattomana, korostaa Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen.

MTT: Maatalouden yrittäjätulo nousee hieman

(Maatilan Pellervo 15.4.2010) MTT:n kannattavuuskirjanpidon ennusteiden mukaan maa- ja puutarhatalouden kannattavuus paranee hieman tänä vuonna. Yrittäjätulo kasvaa edellisvuoteen verrattuna 3 prosenttia, 19400 euroon yritystä kohti.
– Kannattavuutta heikentävät viljojen alhainen hintataso sekä maidon tuottajahintaan kohdistuvat paineet. Lannoitteiden ja korkojen halpeneminen vaikuttavat positiiviseen suuntaan, kertoo tutkija Jukka Tauriainen MTT:stä.
Ennusteet ovat nähtävissä MTT:n Taloustohtori -verkkopalvelussa www.mtt.fi/taloustohtori.
Pellervon taloustutkimus PTT on arvioinut, että maatalouden yrittäjätulo laskee viitisen prosenttia niin vuonna 2010 kuin 2011. Pääsyynä tähän ovat poikkeuksellisen matalat viljojen hinnat. Hinnat lähtevät kyllä nousuun vuonna 2011, mutta panoshinnat nousevat niin ikään.
Yrittäjäperheen omalle työlle ja omalle pääomalle korvaukseksi jäävä yrittäjätulo kasvaa MTT:n mukaan yritystä kohti 3 prosenttia 19 400 euroon.
Tulokset perustuvat 1000 kirjanpitotilalle vuosille 2009 ja 2010 tehtyihin yrityskohtaisiin ennusteisiin. Ennusteissa oletetaan, että tilojen koko säilyy ennallaan ja ne tuottavat samoja tuotteita samoilla tuotantopanoksilla kuin aiempana vuonna.

Pellonvuokran maksimiajaksi ehdotetaan 20 vuotta

(Maatilan Pellervo 19.3.2010) Maatalousmaan vuokrauksessa enimmäisaikaa ehdotetaan pidennettäväksi 10 vuodesta 20 vuoteen. Noin kolmannes Suomen peltoalasta on vuokraviljelyksessä.
Tällaista muutosta maanvuokralakiin ehdottaa oikeusministeriön työryhmä.
Työryhmän mukaan pitkät vuokrasopimukset helpottaisivat maatalouselinkeinon pitkäjänteistä harjoittamista ja mahdollistaisivat nykyistä laajemmin maatalous- ja ympäristötukien myöntämisen vuokramaille.
Pidemmillä vuokrasopimuksilla myös kannustettaisiin vuokralaisia tekemään peltojen perusparannuksia, jolloin pellot pysyisivät hyvässä kunnossa ja tuottaisivat hyvin.
Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset siitä, että vuokralainen voi purkaa maanvuokrasopimuksen, jos vuokranantaja rikkoo olennaisesti sopimusehtoja. Sopimuksen purkamiseen voi oikeuttaa esimerkiksi se, että vuokralainen ei saa vuokra-aluetta hallintaansa sovittuna aikana tai että vuokra-alue ei ole sopimuksen mukaisessa kunnossa.
Vuokralaiselle ehdotetaan myös mahdollisuutta hakea tietyissä tilanteissa tuomioistuimelta lupaa irtisanoa määräaikainen vuokrasopimus tai siirtää se toiselle.

MTT: Tuottavuuden nousu syö tuottajan osuutta ruoan hinnasta

(Maatilan Pellervo 14.12.2009) Tuottavuuden nopea kasvu maataloudessa on ollut pitkällä aikavälillä merkittävin syy tuottajan ruoan hinnasta saaman osuuden laskuun, päättelee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT.
MTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan maatalouden kokonaistuottavuus on kasvanut viime vuosikymmeninä keskimäärin nopeammin kuin elintarviketeollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa.
– Markkinoilla tuottajahinnat laskevat elintarvikkeiden kuluttajahintoja nopeammin, jolloin väliportaiden suhteellinen osuus ruuan hinnasta kasvaa, tarkentaa professori Timo Kuosmanen. Tekninen kehitys ja toiminnan tehostuminen ovat kasvattaneet tuottavuutta kaikista eniten.
Tuottavuuden kasvulla voidaan selittää melkein kokonaan elintarvikeketjun toimialojen hintaindekseissä havaitut vaihtelut. Maataloudessa tuottavuuskasvun vaikutus on siirtynyt myös kokonaisuudessaan tuottajahintoihin: yhden prosentin tuottavuuden kasvu on johtanut keskimäärin yhden prosentin laskuun tuottajahinnoissa.
– Tutkimus osoittaa kaupan ja elintarviketeollisuuden mahdollisen markkina- ja neuvotteluvoiman alentavan tuottajan saamaa osuutta ruuan hinnasta entisestään. Tällöin myös osa maataloustuesta vuotaa niiden toimijoiden katteisiin, joilla on markkinavoimaa, kertoo professori Jyrki Niemi. Niemen mukaan elintarvikeketjun hinnanmuodostuksen tarkempi analysointi ei ole mahdollista, koska teollisuuden ja kaupan väliset hintatiedot ovat liikesalaisuuksia, joita ei saada edes tutkimuskäyttöön.

Kone-Forum viikkoa ennen KoneAgriaa

(Maatilan Pellervo 21.1.2010) Kone-Forum 2010 -juhlanäyttely maatalouden ammattilaisille ja koneurakoitsijoille järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 14.–16. lokakuuta. Tulevan syksyn kolmipäiväisen tapahtuman kävijämäärätavoite on 30 000.
Juhlavuoden tapahtumassa on viisi näytteilleasettajaa, järjestäjinä ovat Agrimarket, K-maatalous, Konekesko, Agritek ja Yrittäjien Maatalous.
Järjestäjien tavoitteena on toteuttaa uudistunut, entistä monipuolisempi ja kattavampi ja siten vahvasti asiakkaita kiinnostava Kone-Forum 2010 -juhlanäyttely. Se käynnistää tulevan kauden ennakkohankinnat ja on maatalouskaupan tärkein tapahtuma vuoden aikana. Koneiden ja tarvikkeiden lisäksi bioenergia ja maatilaurakointi ovat näkyvästi esillä.
Koneiden työnäytöksiä pidetään myös ulkotiloissa. Kone-Forumiin on ilmainen sisäänpääsy. Näytteilleasettajat järjestävät kuljetuksia tapahtumaan eri puolilta Suomea.

Tilasiemenenelle valtakunnallinen myyntipalveluyksikkö

(Maatilan Pellervo 22.3.2010) Tilasiemen perustaa pakkaamoidensa tueksi valtakunnallisen myyntipalveluyksikön. Myynnin peruskivijalkana ovat edelleen 50 pakkaamoa. Jatkossa viljelijä voi valita asiointikanavakseen myös sähköisen kaupankäynnin tai valtakunnallisen myyntipalvelun.
Uutta myyntipalvelua johtaa Juha Savela (32). Juha Savelalla on 13 vuoden kokemus myynnistä ja markkinoinnista, minkä lisäksi hänellä on viljatila Sastamalassa.
Tilasiemen on 50 maatilapakkaamon omistama siemenliike. Sen tärkein yhteistyökumppani on Boreal Kasvinjalostus Oy, mutta yhteistyötä on muidenkin lajike-edustajien kanssa.
Tilasiemenen siementuotantoala on noin 7000 hehtaaria. Yritys välittää vuosittain 20 miljoonaa kiloa viljojen ja nurmikasvien sertifioituja siemeniä, joita tuottaa noin 200 ammattimaista siemenviljelijää.

MTK:n Marttila: Sikatilojen puutteet korjattava, mutta
kaikkia tuottajia ei saa syyllistää

(Maatilan Pellervo 10.12.2009) MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on puuttunut eläinsuojelijoiden sikojen oloista nostamaan keskusteluun. Marttila sanoo, että kaikkia tuottajia ei saa syyllistää muutaman huonosti hoidetun tilan perusteella ja että ilmenneet puutteet sikatiloilla on korjattava välittömästi.
"Tuhansien maatilojen joukkoon mahtuu valitettavia tapauksia, joissa eläimiä ei ole hoidettu asianmukaisesti", Marttila toteaa.
Marttilan mukaan asiat pitää hoitaa pikaisesti kuntoon. Ongelmien syihin ja seurauksiin on puututtava välittömästi. Vaikeuksiin joutuneet tuottajat tarvitsevat nopeasti asiantuntevaa apua tuotantonsa järjestämiseen sekä henkistä apua ja tukea työssä jaksamiseen. Suomessa on noin 2500 sianlihantuottajaa. Yrittäjät niillä toimivat nyt myös vaikeassa taloustilanteessa.
Marttila huomauttaa, että EU:n komission tarkastusraportin mukaan Suomessa annettujen eläinsuojelurikkomusten korjausten toimeenpanon tarkastukset ovat jääneet viranomaisilta usein tekemättä. Hän vaatii asian korjattavan.
Laadukkaan sianlihan tuottaminen kuluttajille edellyttää Marttilan mukaan koko elintarvikeketjun yhteistyötä ja reilua hintaa myös tuottajalle.
" Tämä on otettava huomioon ruoan hinnoittelussa myös kaupassa", sanoo Marttila.

Agrimarket valitsi vuoden 2009 yhteistyökumppanit

(Maatilan Pellervo 8.12.2009) Agrimarket-ketju on nimennyt vuoden 2009 yhteistyökumppaninsa. Ne ovat ruotsalainen Väderstad-Verken AB ja espoolainen FinnFlame Oy.
Agrimarket-ketju valitsee vuoden yhteistyökumppanin maatalous- ja konekaupan sekä rauta- ja puutarhakaupan alalta. Valitut yhteistyökumppanit ovat alansa edelläkävijöitä, jotka kehittävät tuotteitaan ja toimintaansa voimakkaasti sekä toimivat Agrimarket-ketjun toimintatapojen ja arvojen mukaisesti. Tärkeä kriteeri on yhteistyön sujuvuus ja taloudellinen menestys.
Agrimarket-ketju on myynyt Väderstadin tuotteita vuodesta 1992. Valikoimiin kuuluu koko Väderstad-tuoteperhe: äkeet, jyrät, kultivaattorit, lautasmuokkaimet ja kylvökoneet. Agrimarket myy Väderstadin kokonaisvalmistuksesta noin 7-8 prosentin osuuden.
Nestekaasulaitteita kuten kaasugrillejä ja –lämmittimiä, nestekaasutyökaluja, pelletti- ja puutakkoja sekä puuliesiä maahantuova Oy FinnFlame Ab on valittu Agrimarket-ketjun rauta- ja puutarhakaupan yhteistyökumppaniksi vuonna 2009. Espoon Niittykummussa toimiva FinnFlame on Suomen suurin nestekaasulaitteiden ja kaasutyökalujen maahantuoja.

Toimittajat palkitsivat maatilatoriyrittäjät

(Maatilan Pellervo 8.12.2009) Maataloustoimittajien yhdistys on myöntänyt vuosittaisen myönteiseen tiedottamiseen liittyvän Tiedonjyvä-palkinnon iittiläiselle yrittäjäpariskunnalle, joka jalostaa kasvattamaansa sianlihaa myytäväksi maatilatorillaan.
Benjamin Maatilatoria Iitissä pitävä yrittäjäpariskunta on vuosien ajan edistänyt keskustelua lähiruuasta. Hyvin pidetty viljapossu on päätynyt Eeroloiden Iso-sertifioidussa ketjussa pahnoilta palvelevaan lihatiskiin ja sieltä laadukkaan ruuan ystävien ruokapöytiin.
Pitkäjänteisesti ja omille arvoilleen uskollisena Eila ja Ismo Benjam Eerola ovat olleet mukana rakentamassa suomalaista ruokakulttuuria yhdessä asiakkaiden, yrittäjäkumppaneiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Maatilatorilla on myynnissä monen tilan valmisteita.

Valtiontalouden tarkastusvirasto: Maatalous kannattaa
paremmin kuin virallinen seuranta osoittaa

(Maatilan Pellervo 29.10.2009) Maatalouden virallinen kannattavuusseuranta antaa toiminnan tuloksista turhan pessimistisen kuvan, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto verrattuaan seurannan tietoja TTS:n normeihin ja ProAgria Keskusten liiton kannattavuuslukuihin. Kannattavuusseurannasta vastaa MTT.
Tarkastusvirasto katsoo, että kannattavuuslaskennassa ja sen tuloksissa tulisi keskittyä yritystoiminnassa käytettyihin kannattavuuden tunnuslukuihin, kuten sijoitetun pääoman tuottoon.
Tarkastusviraston mukaan MTT arvioi tilojen työtunnit ja oman pääoman määrän yläkanttiin. Virasto kritisoi sitä, että tilojen omaan pääomaan on laskettu investointiavustukset. Kun valtio maksaa tarkastusviraston mukaan noin puolet ohjekustannusten mukaisesta uudesta navetasta, pääoman tuottoa ei pidä laskea avustusrahan osalta.
Poistoprosentit ovat tarkastusviraston mukaan kautta linjan liian isot.

Anttila: Eläinlääkäripula estää eläinten hyvinvointituen

(Maatilan Pellervo 21.10.2009) Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kaipaa lisää eläinlääkäreitä - ja mahdollisimman pian.


Sirkka-Liisa Anttila
Tavatessaan tiedotusvälineiden edustajia 21. lokakuuta Anttila sanoi, että eläinten hyvinvointitukea ei voida maksaa ja saada toimimaan, koska tiloilla ei ole tehty terveydenhuoltosopimuksia. Siihen taas ei ole riittävästi eläinlääkäreitä.
Anttilan mukaan tarvitaan 200-300 eläinlääkäriä lisää. Eläinlääkärikoulutukseen on runsaasti hakijoita ja opiskelijoiden karsinta on kovaa, sillä aloituspaikkoja on 70. Anttilan mielestä on säästetty väärässä paikassa, kun aloituspaikkoja ei ole lisätty.
Mitään eläinlääkärien koulutusta nopeampaa ratkaisua terveydenhuoltosopimusten tekemiseen ei ole tiedossa. Anttila kylläkin pohti, voisiko esim. elintarvikevalvontaan käyttää muuta työvoimaa kuin eläinlääkäreitä, joille siten vapautuisi mahdollisuuksia maatiloilla käyntiin.
Anttilan mediatapaamisessa oli esillä myös maitotiloille maksettava kriisituki, jonka osuus Suomelle EU:n budjetista olisi 4,7 miljoonaa euroa. Ministeri ei halua esittää kantaansa rahan jakamisperusteita ennen kuin on kuullut tuottajien ehdotuksen siitä. Rahasta riittäisi 0,20 senttiä litralle. Muunlaisiakin jakoperusteita kuin tasajako on ollut esillä. Anttila katsoo, että tuki on kohdistettava tiloille, joilla on vaikeuksia.
EU:n maidontuotanto ajautui kustannuskriisiin EU:n ulkopuolelta tulvivan tuotannon takia. Itse EU:n alueella maidontuotantoa on hieman alle yhteenlaskettujen maakiintiöiden.

Faba Palvelu ajaa sonnien siemenannokset ja typen suoraan tiloille

(Maatilan Pellervo 20.10.2009) Faba on aloittanut kotiinkuljetuspalvelun, jonka ansiosta suomalaisilla kotieläinyrittäjillä ollut mahdollisuus saada sonnien siemenannokset ja nestemäinen typpi säännöllisesti suoraan kotiin kuljetettuna syyskuun 2009 lopulta alkaen.


Kotiinkuljetusauton 600 kilon säiliöstä siirretään typpeä tilasäiliöön. Kuvassa Asko Sänkiniemi Faba Palvelusta ja ristiinalainen emäntä Riina Pöyry.


Siemenoljet on siirretty tilan typpisäiliöön.
Tilausten tekoon tarkoitettu verkkokauppa tulee käyttöön myöhemmin tänä syksynä.
Uusi palvelu on kohdistettu asiakkaille, joilla on oma tilasäiliö siemenannosten säilyttämiseen. Koko maassa tällaisia tiloja on noin 700 ja niiden määrä on kolminkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana.
Faba Palvelun typen ja siemenen kotiinkuljetusauto kiertää kolmen kuukauden välein maan eri alueilla. Auto ajaa neljää eri reittiä ja poikkeaa tarvittaessa kaikilla tiloilla, joilla on oma typpisäiliö. Heti alusta lähtien palvelua ovat käyttäneet kaiken kokoiset tilat.
Siemenen kotiinkuljetuksesta ja typpitäydennyksestä ei peritä toimitusmaksua, jos asiakas tilaa kerrallaan vähintään 30 siemenannosta. Pienempien siemenerien ja pelkän typen toimituksesta peritään kotiinkuljetusmaksuna 30 euroa (alv 0 %).
Asiakkailla on edelleen mahdollisuus hakea siemenannokset ja typpitäydennys varsinaisen typpiauton pysähdyspaikoilta.
Faba Palvelusta lähetetään asiakkaalle noin viikkoa ennen tekstiviesti muistutuksena siitä että kotiinkuljetusauto on tulossa käymään. Näin asiakkaalla on mahdollisuus tehdä vielä siemenannostilauksia tai peruuttaa kotiinkuljetus. Toimitusviikon alussa asiakkaille vahvistetaan toimituspäivä ja samana päivänä vielä tarkemmin toimitusaika. Kotiinkuljetusautossa on kuitenkin tarjolla myös ”heräteostoksia” varten siemenannoksia ja tarvikkeita.
Fabasta todetaan, että tilasäiliöasiakkaat ovat kasvava asiakasryhmä, jonka tarpeisiin ja kasvaneeseen kysyntään yritys haluaa vastata. Palvelua parantamalla ja monipuolistamalla pystytään kohtaamaan myös siemenmarkkinoiden kasvava kilpailu.
Kotiinkuljetuspalvelun toteuttaminen on vaatinut mm. sopivan optimointiohjelmiston kuljetusreittien suunnitteluun. Siinä hyödynnettiin Ecomond Oy:n jäteautoille kehitettyä TCS-Optia.


Neuvottelukunta: Maitokiintiökauppa suoraan tuottajien väliseksi
Markkinat määräävät hinnan

(Maatilan Pellervo 28.8.2009) Maa- ja metsätalousministeriön asettama maitokiintiöneuvottelukunta esittää kiintiökaupan vapauttamista myös Keski- ja Pohjois-Suomessa lokakuun alusta alkaen.
Vastaavansisältöinen päätös Etelä-Suomen osalta tehtiin jo keväällä 2008.
Kiintiöiden myyntihintojen kehitystä ja kiintiöiden siirtymistä kauppa-alueiden sisällä seurataan tarkasti.
Esityksen mukaan kauppa-alueella 2 (tukialueet C1 ja C2) ja kauppa-alueella 3 (tukialueet C3, C4 ja C2 pohjoinen) kaikki kiintiökauppa siirtyy tuottajien väliseksi. Kauppa-alueet säilyvät ennallaan. Syksyn 2009 hallinnollinen kauppakierros on viimeinen. Hallinto ei siis jatkossa osta ja myy kiintiöitä.
Ennen kauppakierroksen päättymistä jätetyt osto- ja myyntitarjoukset käsitellään edellisvuosien tapaan. Kauppakierros päättyy 30.9.2009, joka on myös viimeinen tarjousten jättöpäivä.
Kiintiöiden hinta määräytyy jatkossa kysynnän ja tarjonnan perusteella. Käyttämättä tai myymättä jääneet kiintiöt siirretään varantoon ilman korvausta. Varantoon kertyneet kiintiöt hallinto jakaa ilmaiseksi pääsääntöisesti saman TE-keskuksen alueella kiintiötä tarvitseville tuottajille nykyisinkin käytössä olevien jakokriteerien perusteella.
Keski- ja Pohjois-Suomessa hallinnollinen kiintiökauppa on hiljentynyt selvästi. Tuottajien välisen vapaan kaupan hinnat ovat laskeneet noin 6 senttiin litralta. Nykyinen hallinnollinen hinta on 4 senttiä.
Tilakohtaiset maitokiintiöt vaikuttavat jatkossakin maidon pohjoisen tuotantotuen määräytymiseen.
Huhti-joulukuussa 2009 tuotetulle maidolle tuotantotuki maksetaan tilakohtaiseen kiintiöön saakka ja ensivaiheessa myös 50 prosentille tilakohtaisen kiintiön ylityslitroista. Kiintiökauden jälkeen tehtävän tasauslaskelman perusteella määräytyy lopullinen tukeen oikeutettu osuus tilakohtaisen kiintiön ylityslitroista.

Karjakunto: Lehmien oloissa sekä hyvää että puutteellista

(Maatilan Pellervo 28.8.2009) Lehmien hyvinvointitekijöistä ovat ProAgrian mukaan hyvällä tasolla eläinten hoidolliset ja ruokintaan liittyvät perustarpeet. Elinolosuhteissa ja niissä erityisesti eläintilojen ilman laadussa on eniten parannettavaa.


Cornellin yliopistossa USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan karjaharjalla hemmotellut lehmät lisäsivät tuotosta ja etenkin vanhemmilla lehmillä kliiniset utaretulehdukset vähenivät. Kuva: DeLaval
ProAgrian asiantuntijat tekivät Karjakunto-arvioinnin 1 240 maitotilalla.
Kehityspäällikkö Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta sanoo, että panostus hyvinvointitekijöihin näkyy heti maitomääränä tilatankissa ja eläinten kestävyydessä. Kaikkien muutosten ei tarvitse olla kalliita investointeja: jo parren muuttaminen pehmeäksi kuivikkeilla lisää eläinten makuulla viettämää aikaa, vähentää painetta sorkissa ja vaurioita kintereissä.
Karjakunto-palvelussa pisteitä annetaan 1...5. Veden laatu oli hyvä, mutta sen saatavuutta pitäisi parantaa. Karjan uudistus ja eläinten hyvinvointi ovat keskiarvoiltaan jääneet alle neljän pisteen. Pisteitä karjan uudistus-osiossa laskevat nuorkarjatilat ja vasikoiden karsinat.
Huomio kiinnittyi mm. kinnervaurioihin.
”Kinnervauriot ovat meillä hyvin yleisiä ja niihin on jossain määrin niin totuttu niin, ettei niihin kiinnitetä huomioita”, sanoo Nokka.

MTK vaatii selviytymisohjelmaa maatiloille

(Maatilan Pellervo 28.8.2009) MTK vaatii, että hallitus ottaa käyttöön vielä vuoden 2009 aikana maatilojen selviytymisohjelman, jolla vahvistetaan maatilojen maksuvalmiutta, velanmaksukykyä ja tuotannon kannattavuutta jatkuvasti heikentyvien markkinoiden paineessa. Toimenpiteet on valmisteltava yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa ja tarvittavat rahoituspäätökset tehtävä eduskunnan budjettikäsittelyn aikana.
MTK antoi tätä koskevan julkilausuman valtion vuoden 2010 budjettineuvottelujen aikaan. EU:n komissio tarjoaa jäsenmaille maatalouden kannattavuuskriisin torjumiseksi kansallisena tukena maksettavaa tilakohtaista erityistukea. Suomen hallitus esittää budjettiriihessään, että tuki rahoitetaan nykyisestä kansallisesta tuesta tilapäisenä määrärahaylityksenä. MTK:n mielestä rahoitustapa vaarantaa tulevien vuosien kansallisen tuen riittävyyden. MTK edellyttää, että hallitus varmistaa kansallisen tuen rahoituksen kehyskauden loppuun saakka.

MTK: Tuontiviljaa korvattava kotimaisella
Viljavarastoissa ylivuotista ja ennätyshyvä sato tulossa

(Maatilan Pellervo 11.8.2009) MTK perää toimia Suomen viljamarkkinoiden tasapainottamiseksi. Järjestö kehottaa teollisuutta vähentämään rehun ja sen raaka-aineiden tuontia ja korvaamaan tuonti kotimaisella viljalla.
Viljavarastot ovat nyt ennätyksellisen täynnä edellisvuoden satoa ja uudestakin sadosta odotetaan MTK:n mukaan ennätyksellisen hyvää. Viljasta tarjotaan nyt alhaisia hintoja.
MTK myös suosittaa viljelijöitä tilojen välisen kaupan lisäämiseen joko myymällä pystyviljaa
täysjyväsäilörehuksi tai kuivaamattomana murskesäilöntää varten.
MTK:n mukaan toimenpiteet ovat tarpeen, sillä Suomen viljavarastot ovat ennätyksellisen täynnä.
MTK odottaa erityisesti hallitukselta nopeita toimenpiteitä, jotta myö syntyisi nykyistä paremmat toimintaedellytykset viljapohjaisen bioenergian tuotannolle, esimerkiksi bioetanolille. Siitä tulee sivutuotteena valkuaisrehun raaka-ainetta.
MTK on huolissaan myös Suomen valkuaisomavaraisuudesta.

OP-Pohjola kannustaa investoimaan

(Maatilan Pellervo 30.7.2009) OP-Keskuksen toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen rohkaisee maatalousyrittäjiä tekemään harkittuja investointeja. Kustannukset ovat tulleet alas ja korkojen ennakoidaan pysyvän matalina ensi vuoden puolelle.
Vepsäläinen puhui asiasta OP-Pohjola-ryhymän Eloistunnossa Farmari-näyttelyn yhteydessä Kokkolassa.
Tällä hetkellä useampikin tekijä puoltaa Vepsäläisen mukaan investoimista: Rakennuskustannukset ovat tulleet reippaasti alaspäin ja työvoimaa löytyy aiempaa paremmin ja pienemmillä kustannuksilla. Myös energian hinta sekä monet muut kustannukset, ovat tulleet alaspäin. Lisäksi maatalouden investointien tuettu rahoitus on ainakin vielä tällä hetkellä riittävä.
"OP-Pohjola-ryhmä on valmis rahoittamaan kaikki terveet hankkeet, myös maatilojen investoinnit", Vepsäläinen huomautti.
"Maatilojen investoinnit ovat edelleen suhteellisen korkealla tasolla, joskin tämänhetkinen tuottajahintojen kehitys etenkin maitosektorilla on saanut monet miettimään tulevia ratkaisujaan. Toistaiseksi lainakanta on kehittynyt aiempaan, melko maltilliseen tapaan muutaman prosentin vuosivauhtia", Tony Vepsäläinen totesi.

Fabalta Into-suunnittelupalvelu investoijille

(Maatilan Pellervo 30.7.2009) Karjatiloille on kehitetty uusi palvelu helpottamaan eläinmäärän kasvattamista ja navettainvestointia: Faba Jalostuksen Into. Se kertoo aikataulut, realistisen kustannusarvion, eläinten hankintaan liittyvät asiat ja kulut.
   Faba INTO kehittämissuunnitelma on osa ProAgrian Investoivien tilojen tiimin karjanomistajan avuksi tarjoamaa kokonaisuutta. Se voidaan toteuttaa myös yksittäisenä palveluna tilalle, joka haluaa kasvattaa karjankokoa tai kehittää karjansa tasoa tavanomaista nopeammin.
   Karjanomistaja voi halutessaan helpottaa työkuormaansa investoinnin yhteydessä tekemällä Faba INTO kehittämissuunnitelman pohjalta hankintasopimuksen ja ulkoistamalla eläinhankinnat eläinkaupan ja eläinaineksen asiantuntijalle.
   Navettainvestoinnin onnistumisen ratkaisee lopulta sen tehokas käynnistyminen sopivalla eläinmäärällä ja oikeantasoisella eläinaineksella, jalostusagronomi Anna Oksa ProAgriasta toteaa. Investoinnin yhteydessä on mahdollista parantaa karjan tasoa.
   Faba esitteli INTO-kehittämissuunnitelman Farmari 2009 maatalousnäyttelyssä Kokkolassa.

Paikkakoordinaatit helposti netistä

(Maatilan Pellervo 30.7.2009) Paikkakoordinaattien tietäminen voi joskus olla tarpeen. Kaikilla kesäpaikoilla ei ole tarkkaa osoitetta, osoite voi olla sekoitettavissa toiseen tai koordinaatit halutaan esimerkiksi syöttää auton tai puhelimen navigaattoriin.
   Maanmittauslaitos on avannut internetiin ilmaisen palvelun, josta koordinaatit saa helposti. Osoitteessa www.karttapaikka.fi syötetään osoitetieto ja valitaan komento Muunna, jolloin palvelu kertoo tavanomaiset leveys- ja pituuskoordinaatit.

OP-Pohjolan Karhinen: Isompia metsätiloja

(Maatilan Pellervo 20.7.2009) OP-Pohjola-ryhmän pääjohtajan Reijo Karhisen mielestä kansallisen metsäohjelman tavoite kaksinkertaistaa metsätilojen koko vuoteen 2050 mennessä on aivan liian hidas. Tuona aikana tilakoko tulisi vähintään viisinkertaistaa, arvioi Karhinen.
Nykyisin yksityismetsien keskikoko on alle 24 hehtaaria.
" Ei riitä, että metsäteollisuus on kilpailukykyinen. Se tarvitsee rinnalleen vastavoiman, kilpailukykyisen ja toimivan tarjontaketjun", Karhinen sanoi OP-Pohjola-ryhmän metsäpäivässä Lappeenrannassa.
Yksi ratkaisuista ongelmaan olisi Karhisen mielestä metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Myös veroporkkanoiden ja jopa verokeppien käyttö voi olla tarpeen.

Sirkka-Liisa Anttila esitteli ruokastrategiapaperin
"Oma ruoka myös työllistää"

(Maatilan Pellervo 24.6.2009) Kansallisen ruokastrategian on määrä valmistua vuonna 2010. Strategiasta on valmistunut taustaselvitys, joka ulottuu vuoteen 2020 saakka. Syyskuun 2009 loppuun asti siitä kerätään lausuntoja. Ne pyydetään elintarvikesektorin ja hallinnon toimijoilta, mutta strategian taustaselvitystä voi kommentoida myös maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla ».


Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kaipaa luottamuksen palautumista puukauppaan.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan strategia tulee linjaamaan myös nykyisen hallituskauden jälkeistä maatalouspolitiikkaa.
Anttila ja hänen erityisavustajanaan aiemmin toiminut ja ruokastrategian taustapaperin kirjoittanut Kaisa Karttunen esittelivät taustaselvitystä ja sen strategiavalmistelua viestimille Helsingissä.
Samassa tilaisuudessa valtiosihteeri Jouni Lind mainitsi Suomen aseman ruoantuottajana EU:ssa paranevan muutaman vuosikymmenen kuluessa ilmastonmuutoksen ansiosta: etelän tuottavimmat alueet alkavat kärsiä kuivuudesta.
Ministeri puolusti kotimaista elintarviketuotantoa ja sanoi oman ruoan myös työllistävän. Hän mainitsi lasketun, että jos ihmiset vaihtaisivat ulkomaisesta elintarvikeostosta kotimaiseen muutaman kymmenen euron edestä kuukaudessa, se ylläpitäisi valtavan määrän työpaikkoja elintarvikeketjussa.
"Tästä on puhuttu aivan liian vähän", Anttila katsoi.
Ministeri myös kertasi sopineensa työvoimaministeri Tarja Cronbergin kanssa keväällä, että ruokaketjun hintarakenteesta tehdään selvitys, jonka on määrä valmistua vuoden sisällä.
Ruoan arvonlisäveron sovittua alentamista Anttila pitää tarpeellisena, sillä siitä hyötyvät nimenomaan heikossa taloudellisessa asemassa olevat ihmiset.

Yhteenliittymällä kattavia tietoja luonnonvaroista ja ympäristöstä

(Maatilan Pellervo 1.4.2009) Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö perustivat alallaan olevista tutkimuslaitoksista yhteenliittymän. Ajatuksena on tehostaa tutkimusta, saada päätöksentekoon uutta pohjaa, lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Yhteenliittymä on nimeltään Ympäristö- ja luonnonvarat -tutkimusyhteenliittymä ja siinä ovat mukana MTT, Metla, Syke, RKTL, Evira ja Geodeettinen laitos GL.
Yhteenliittymän vuoksi ei synny mitään uutta organisaatiota, mutta sillä on yhteisiä ohjausrakenteita. Sillä on puheenjohtaja ja johtoryhmä, joka koostuu tutkimuslaitosten johtajista.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoo yhteenliittymän olevan ministeriöiden välinen vastaus valtion sektoritutkimuksen tehostamisessa ja uudelleenjärjestelyssä.
"Tällä turvataan korkeatasoinen luonnonvarojen tutkimustoiminta. Töitä tältä liittymältä ei tule puuttumaan", Anttila vakuutti ja viittasi mm. ilmastotutkimukseen.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki olettaa, että tutkimukseen voidaan saada uusia resursseja, kun yhdessä toimivat tutkijat ja tutkimuslaitokset ovat vahva joukko kilpailemaan kansainvälisistä tutkimusrahoista.

Maatalouden yrittäjätulo nousee, mutta taso on vaatimaton

(Maatilan Pellervo 31.3.2009) Maatalouden yrittäjätulo nousee noin viidenneksen tänä vuonna, mutta pudottuaan Suomen EU-kauden alimmalle tasolle viime vuonna yrittäjätulo pysyy vaatimattomana.
   Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan myös vuonna 2010 jäädään hieman tämänvuotisesta yrittäjätulosta. Mahdollisuuden nostaa tuottajahintoja ovat tutkimusjohtaja Perttu Pyykkösen mukaan vähäiset, sillä kansainväliset markkinat pysynevät vaikeina. Pyykkönen pitää mahdollisena, että esimerkiksi maidon tuottajahintaa joudutaan edelleen alentamaan.
   Uskomattoman voimakkaat lannoitteiden, viljan ja energian hintojen nousut ovat tältä erää ohi ja se helpottaa elintarvikeketjun alkutuotannon yrittäjien tilannetta. Tulevan sadon hintaa puristavat vielä poikkeuksellisen kalliilla hinnalla tehdyt lannoitehankinnat. Teoriassa maatalouden tulot nousevat, mutta kannattavuus pysyy vaatimattomana.
   Kotimaisen elintarviketeollisuuden neuvottelutilanne kaupan kanssa on ollut PTT:n mukaan poikkeuksellisen vahva viime aikoina, mutta kaupan asema on nyt paranemassa.
   Naudanlihan tuottajahinnan lasku EU:ssa heijastuu Suomeen; meillä hinnan odotetaan laskevan nelisen prosenttia vuoden mittaan. Sianlihan tuottajahinta laskee PTT:n ennusteen mukaan viitisen senttiä tänä ja ensi vuonna. Siipikarjanlihan tuottajahinta ilmeisesti pienenee hieman tänä vuonna, mutta noussee jälleen vuonna 2010. Kananmunien tuottajahintaan ennustetaan nousevan tämän vuoden alun hinnasta.
   Maidon tuottajahintaan PTT arvioi tehtävän korjauksia. Maaliskuun alennuksen lisäksi tutkimuslaitos ennustaa arviolta neljän sentin pienennystä lisää. Viljan hintoihin ei ole luvassa juurikaan nousua.
   Investoinneille hetki on yleisen hintatason ja korkotason vuoksi otollinen, mutta PTT huomauttaa, että rahoitusriskit ja luottokanta kasvavat ja riskeiltä suojautumiseen on kiinnitettävä huomiota. Maatalouden rakennekehitykseen nykyinen tilanne saattaa heijastua.

KoneForum jatkossa joka toinen vuosi, seuraava 2010

(Maatilan Pellervo 3.2.2009) Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Pirkkahallissa järjestettävä konenäyttely Kone-Forum järjestetään jatkossa joka toinen vuosi. Seuraava Kone-Forum järjestetään vuonna 2010.
Näyttelyn järjestäjät Agrimarket ja K-maatalous perustelevat päätöstä mm. sillä, että Kone-Forumille on haluttu etsiä kansainvälisesti sopiva aikataulutus ja toteuttaa kävijätutkimuksen toiveiden mukaista uudistumista. Muutoksen tavoitteena on tuote-esittelyjen uutuusarvon nostaminen, näyttelykonseptin virkistäminen, tapahtumamarkkinoinnin tehostaminen ja kustannusten säästäminen.

MTK hyväksyi: Sika- ja siipikarjatuki laskee koko maassa

(Maatilan Pellervo 3.2.2009) Tuottajajärjestö MTK ei hyväksynyt vuoden 2009 koko tukiratkaisua valtuuskuntansa kokouksessa, vaan passitti neuvottelijat jatkamaan paremman ratkaisun hakemista valtion edustajien kanssa sika- ja siipikarjatuista.
Neuvotteluissa päädyttiin kompromissiin, jonka MTK:n johtokunta on hyväksynyt - tosin kuvaamalla päätöstään äärimmäisen vaikeaksi.
Neuvottelutuloksen mukaan sovitun tilakohtaisen kokorajan jälkeen sika- ja siipikarjataloudelle maksetaan vain eteläisen AB-tukialueen mukainen tuki koko maassa. Tuen lopullista kohdentumista tarkistetaan ja mahdollisesti tarkennetaan syksyllä, kun tilojen viitemäärät on vahvistettu.
Tuen porrastus tilakoon mukaan yhdenmukaistaa suurempien tuotantoyksiköiden tukitasoa koko maassa ja antaa näille yrityksille nykyistä tasapuolisemmat toimintaedellytykset. Ratkaisulla turvataan kuitenkin pienten ja syrjäisempien alueiden tuki näiden alueiden tuotannon säilyttämiseksi pohjoisen tuen 142-artiklan tavoitteiden mukaisesti.
Yli 200 eläinyksikön osalta tuki on pohjoisessa sama kuin eteläisessä Suomessa.
Ratkaisun ohessa sovittiin eräistä kehittämistoimista. Muun muassa sika- ja siipikarjatalouden laajennusinvestoinnit voidaan ottaa käyttöön vuonna 2010 koko maassa samoin ehdoin ja elinkeinon kehittämisen vaatimiin investointeihin turvataan rahoitus kaikille tuotannonsektoreille sekä sika- ja siipikarjataloudessa toteutetaan kolmivuotinen kehitysohjelma, jolla parannetaan alan kilpailukykyä tutkimuksen ja koulutuksen avulla.

Työryhmä: Tukihallintoon isoja yhteistoiminta-alueita

(Maatilan Pellervo 30.12.2008) Työryhmä esittää, että kunnat vastaisivat jatkossakin viljelijätukien hallinnoimisesta, mutta ne velvoitettaisiin muodostamaan enintään 80 hallinnoimisesta vastaavaa yksikköä koko maahan. Yksiköt voisivat olla kuntia tai kuntayhtymiä.
Viljelijätukihallinnon kehittämisvaihtoehtoja selvittänyt maa- ja metsätalousministeriön työryhmä luovutti loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle.
Ehdotuksen mukaan kunnat sopisivat keskenään maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen päätöksenteon organisoinnissa sekä kustannusten jakamisessa noudatettaisiin kuntien välistä sopimusta. Kuntien harkintaan jäisi niin ikään alueella toimivien paikallisten toimipisteiden lukumäärä ja sijoittuminen.
Työryhmä ehdottaa, että tehtäviä hoitavassa yksikössä olisi vähintään kuusi henkilöä. Nykyistä suurempi yksikkökoko mahdollistaisi työryhmän mielestä erikoistumisen maaseutuhallinnon tehtäviin, mikä lisäisi asiantuntemusta ja viljelijöille suunnatun neuvonnan laatua.
Työryhmä ehdottaa, että maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella tulisi olla vähintään 800 maataloustukea hakevaa maatilaa poikkeusalueita lukuun ottamatta.
Työryhmä ehdottaa, että tehtävien hoidon järjestämistä koskeva lakiehdotus tulisi voimaan vuoden 2010 alusta. Kunnat ilmoittaisivat vuoden 2011 alkuun mennessä maa- ja metsätalousministeriölle yhteistoiminta-alueista. Yhteistoimintasopimus tehtäisiin vuoden 2012 alkuun mennessä ja maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet aloittaisivat toimintansa vuoden 2013 alussa.

Ympäristön vaalimisesta usein myös rahallista etua

(Maatilan Pellervo 12.12.2008) Ravinteiden käyttöä on edelleen tarkennettavissa ja siinä on saavutettavissa kustannussäästöjä sekä peltoviljelyssä että kotieläintuotannossa. Myös ravinnetaseet on otettava nykyistä tehokkaammin työkaluiksi, suosittaa tuoreeseen ympäristöoppaaseen kirjoittanut maatalousneuvonnan asiantuntija.

Tuottajille on lukuisia etuja siitä, että ympäristöasiat tulevat otetuiksi huomioon. Tuoteryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta kertoo kevätvehnän typpitaseseurannasta vuodelta 2007, että heikoimman neljänneksen tase oli 31 kiloa hehtaaria kohden, kun taas parhaan neljänneksen tase oli -5 kiloa.
Peltonen suosittaa pellon viljelyn vaihtamista esimerkiksi monivuotiselle nurmelle, ellei ravinteiden käytön tarkentamisella päästä kunnon tuloksiin.
Huuhtoumasta 90 prosenttia tapahtuu talvella.
ProAgria helpottaa ympäristöasioiden hallitsemista maatiloilla julkaisemalla Maatilayrityksen ympäristöoppaan. Siinä puhutaan tilan suoranaisesta ympäristöjohtamisesta.
Elintarviketuotannolla on paljon vaikutuksia ympäristöön. Niiden seuraamisen mahdollisuudet paranevat vähitellen. Esimerkiksi verkossa toimiva Tilakunto-ohjelma paljastaa ravinnepäästöjen ongelmakohtia.
Sari Peltonen kertoo, että energiasuunnitteluun ja -kartoitukseen maatiloilla on tulossa uutta; vuoden-kahden sisällä alkaa tilakohtainen neuvonta- ja keskustelupalvelu.
Itse oppaan ostaminenkin on lähes ympäristöteko: sen 26 euron hinnasta euro menee Itämeren suojeluun Operaatio Maa -kampanjan kautta.
"Lahjoitusrahat ohjautuvat uusien kosteikkojen perustamiseen", kertoo kustannuspäällikkö Hanne Teräväinen ProAgria Keskusten Liitosta.

Tilan kannattavuus myötäilee tuotannosuunnan tasoa

(Maatilan Pellervo 2.12.2008) Maataloudessa vaikuttaa käyvän kuten teollisuudessa tai yritystoiminnassa yleensä: jos alalla menee hyvin, myös yritys tuppaa menestymään. Isot erot tuotantosuunnan sisällä eivät ole pitkäaikaisia.
Heikoimman ja parhaimman ryhmän välillä maatalouden tuotantosuunnan sisällä ei ole niin merkittävää pysyvää kannattavuuseroa, kuin usein vuosittaisiin poikkileikkaustarkasteluihin perustuen esitetään, MTT:n tarkastelussa todetaan.
MTT oli tehnyt vertailun Taloustohtori-verkkosivustolla, jolla voi nyt tarkastella myös yritysten kannattavuuseroja tuotantosuuntien sisällä. Kannattavuuslaskelmia voi tarkastella MTT:n Taloustohtorin maatilatalouden verkkopalvelun ”omissa valinnoissa”. Tarkasteluun voi valita keskiarvotulosten lisäksi myös heikkojen ja hyvien ryhmien tulosraportit eri tuotantosuunta-, alue- ja tilakokoluokkayhdistelmiä käyttäen.
Ryhmäjaon voi perustaa kannattavuuskertoimen lisäksi esimerkiksi liikevaihtoon, yrittäjätuloon tai hehtaarimäärään. Kirjanpitotilat voivat hakea oman tilansa tiedot myös hyvät-/heikot-raportteihin.
Kirjanpitotulosten mukaan kannattavuus on keskimäärin sitä parempi mitä suurempi on tilakoko - mutta ei aina: esimerkiksi vuoden 2006 tuloksissa noin 20 lehmän maitotilojen hyvät-ryhmä yltää 0,68:n kannattavuuskertoimellaan parempaan kannattavuuteen kuin 30 lehmän tilat keskimäärin, joiden kannattavuuskerroin on keskimäärin 0,60..

MMM perustaa neuvottelukunnan elintarvikeketjulle

(Maatilan Pellervo 2.12.2008) Elintarvikeketjun yhteistyön tiivistämiseksi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan elintarvikeketjun neuvottelukunnan perustamista.
"Siinä olisivat mukana niin tuottajat, teollisuus, kauppa ja hallinto kuin myös kuluttajien edustaja. Uskon voimakkaasti, että ketjun kaikkien osapuolien sitoutuessa vahvasti yhteisiin tavoitteisiin saadaan koko elintarvikeketjun kilpailuetuja ja kilpailukykyä parannettua", sanoi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhuessaan maatalouden kannattavuusseminaarissa Seinäjoella joulukuun alussa.
Anttila myös toivoi, että tuottajat rakentaisivat vahvemman neuvotteluvoiman omistamissaan yrityksissä. Kannattavuuden parantamiseksi hän ehdotti esimerkiksi logistiikkakustannusten karsimista.
”Metsäteollisuus vaihtaa puuta yritysten kesken välttyäkseen turhilta kustannuksilta. Uskon, että sama malli toimisi myös elintarviketeollisuudessa.”
Elintarviketuotteiden pitkät hintasopimukset kaupan ja teollisuuden välillä eivät ole ilmeisesti aina kaupankaan etu, sillä myös kaupan edustajat ovat ilmoittaneet haluavansa irti pitkistä sopimuksista. Anttila piti ilmoitusta tervetulleena.
"On kuitenkin varmistettava, että hintaneuvotteluissa elintarvikkeiden hinnat reagoivat myös ylöspäin. Suomen syrjäisten markkinoiden takia hintamuutokset ovat viipyneet erityisesti silloin, kun tuottajahintojen pitäisi nousta".

Välitarkastuksesta neuvottelutulos Brysselissä
Suomi voi maksaa tuotantoon sidottua tukea

(Maatilan Pellervo 20.11.2008) EU:n maatalousministerit ovat päättäneet EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta vuoteen 2013 asti. Suomi saa muista maista poiketen myöntää 10 prosenttia tuotantoon sidottua tukea. Suomen EU-tukien kokonaismäärä pysyy nykyisellä tasolla eli 565-570 miljoonassa eurossa.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila pitää Suomelle neuvottelutulosta merkittävänä, sillä se merkitsee Suomen erityispiirteiden tunnustamista ja mahdollistaa jatkossa tuen hakemisen maidon ja naudanlihan tuotannolle.
   Maidon kiintiöjärjestelmä päättyy vuonna 2015. Anttila mainitsee Suomen eduksi sen, että nyt sovittiin maitomarkkinoiden tilanteen arvioimisesta erikseen vuosina 2010 ja 2013.
   Anttila korosti myös tiedotustilaisuudessa, että kiintiöpäätöksestä syntyvät heijastukset maitoalalle eivät ole välittömiä, vaan tulevat vähitellen pitkän ajan kuluessa. Mihinkään uhkakuviin ei hänestä ole näillä näkymin syytä. Maailman maitomarkkinoilla tapahtuvat muutokset alalla vaikuttaa.
   Anttila oli ratkaisusta hyvillään myös siksi, että se on tuottajien lisäksi merkittävä sekä kotimaisille kuluttajille että kotimaista raaka-ainetta käyttävälle elintarviketeollisuudelle.
   Tärkkelysperunan osalta Suomi ei saavuttanut neuvottelutavoitettaan. Anttila korostaa, että tärkkelysperunan viljely jatkuu ja että hoitamiseen on aikaa hakea ratkaisua. Asia hoidetaan kotimaisin järjestelyin.
Tärkkelysperunan EU-tuki siirretään tilatukeen vuonna 2012.
   Neuvottelutuloksen soveltamisesta aletaan nyt neuvotella kotimaassa. Anttilan mukaan toimenpiteet sovitaan tuottajien kanssa ensi heinäkuun loppuun mennessä.

Joka neljäs sipuli Vuoden Maatilalta Siilinjärveltä

(Maatilan Pellervo 19.11.2008) Palkittujen yritysten kilpailukykyisyys on keskimäärin parempi kuin koskaan ennen kilpailun historiassa, arvioi Vuoden Maatila 2008 –kilpailun tuomaristo.
Voittajaksi pisteytettiin Airi ja Pekka Vehviläisen sipulitila Siilinjärveltä. Kunniamaininnan saivat Nina ja Vesa Lapaton maitotila Savitaipaleelta, Marjo ja Ari Yrjölän matkailutila Lehmonkärki Asikkalasta ja niin ikään matkailukohde, Riitta ja Jyrki Halttusen Taulun Kartano Toivakasta.
Vehviläisten tilalla sipulia viljellään ja jatkojalostetaan. Tila on kasvanut 20 vuodessa 10 hehtaarista tilasta niin, että tuottavat tällä hetkellä 25 % Suomen sipulista. Liikevaihto on kasvanut noin nelinkertaiseksi viiden viime vuoden aikana.
Tilan asiakkaina ovat mm. keskeiset tukkuliikkeet ja suuret elintarvikealan yritykset. Tuotekehitystä tehdään asiakkaiden tarpeiden mukaan.
Tila kehittää aktiivisesti sipulinviljelyä ja jatkokäsittelyprosesseja. Koko sipuli hyödynnetään, esimerkiksi kuorista tehdään pellettejä, joita polttamalla saadaan energiaa. Työvoimaa tilalle palkataan Virosta, Intiasta ja Thaimaasta.
Vuoden maatila -tittelistä kilpailevien tilojen vertailussa käytetään arviointimittareita, joilla maksimipisteiksi voi kertyä 1000 pistettä. Maailman parhaat yritykset pääsevät tällä asteikolla noin 900 pisteeseen. Suomessa parhaat yritykset ovat 700-800 pisteen tasolla. Keskimäärin eri alojen yritykset saavat 150 - 300 pistettä.

Vuoden nuori maaseutuyrittäjä

(Maatilan Pellervo 19.11.2008) Maitotilan emäntä Riikka Jokela Mäntsälästä on valittu vuoden 2008 nuoreksi maaseutuyrittäjäksi. Puoliso Mika Peltonen tuo tilalle tietotaitoa tutkijan ammatista.
Laatumaitoa tuottavalla lypsykarjatilalla on tällä hetkellä lypsäviä lehmiä 60 ja nuorta karjaa 50. Tila panostaa eläinten ja henkilökunnan hyvinvointiin. Tilalla arvostetaan eläinten ikää ja kestävyyttä ja lypsäviä lehmiä voi olla neljässä sukupolvessa. Tietotekniikan hyödyntäminen tilalla on huippuluokkaa niin jalostuksessa, ruokinnassa kuin talouden ylläpidossa.
Valinnan tehneen raadin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Erkki Moisander Lähivakuutuksesta
toteaa, että tila on panostanut ympäristöön ja eläinten elinympäristöön ja saanut näin tuotettua laatumaitoa ja laatueläimiä.
Raati kiittelee myös Peltolan realistisia tulevaisuudenodotuksia ja -suunnitelmia sekä talouden että jatkuvuuden kannalta. Lehmuston tila ei ole lähtenyt suuriin laajenemisiin, vaan on keskittynyt laadun tuottamiseen nykytekniikan keinoin.
Raati jakoi myös kunniamaininnan Pohjois-Karjalan Polvijärvellä toimivalle MaHeVi Oy:lle. Yritys valmistaa kuivatuotteita marjoista, hedelmistä ja vihanneksista ja sen marjakuivaamo on Euroopan suurin. Perusteluissa korostui yrityksen innovatiivisuus.

Jussi Äärilä, Suomen Rehu:
Sikarehut halpenevat heti kulujen hinnan laskettua

(Maatilan Pellervo 23.10.2008) Pärjätäkseen yhä kovenevassa kilpailussa sikatalousyrittäjän on laajennettava osaamistaan, todettiin Suomen Rehun Sikaseminaarissa Hämeenlinnassa.
Suomen Rehun toimitusjohtaja Jussi Äärilä sanoi rehujen hintojen nousevan ja laskevan raaka-ainekustannusten mukaisesti, mutta sikarehujen myyntihinnat nousivat Äärilän mukaan elokuusta 2007 elokuuhun 2008 selvästi vähemmän kuin niiden raaka-ainekustannukset.
"Rehujen hinnat laskevat, kun rehujen raaka-ainekustannus kokonaisuudessaan laskee", Äärilä lupasi. Hintoihin vaikuttaa raaka-aineiden lisäksi mm. energian hinta.
Suomen Rehun sulautuminen Hankkija-Maatalouteen tuo kustannustehokkuutta koko ketjuun, kun rehuketjusta tehdään mahdollisimman lyhyt ja siitä karsitaan kuluja pois. Volyymietujen hyödyntäminen, osaava hankinta ja reseptioptimointi sekä tehokas tuotekehitystoiminta varmistavat, että Suomen Rehu -brändillä myytävät tuotteet ja ruokintaohjelmat mahdollistavat onnistuneen ruokinnan ruokintamuodosta riippumatta.
Tutkija Jyrki Niemi MTT Taloustutkimuksesta kehottaa sikatalousyrittäjiä laajentamaan osaamistaan. Niemen listaamasta sikatalousyrittäjän ominaisuuslistasta ei taitoja puutu: johtamistaitoja, neuvottelutaitoja sekä politiikan ja markkinoiden muutosten ennakointia ja lisäksi työnkäytön optimointia, tehokasta tuotannonohjausta, talouden suunnittelua ja seurantaa sekä rationaalisia investointeja.
Kirjanpitotilojen kannattavuuskerroin laskee Niemen mukaan tänä vuonna noin 0,4:ään, kun viime vuonna se oli 0,65.

Maatalousministeri tahtoo lannoitekilpailua
Ohjeita tulossa tuojille vielä syksyn 2008 aikana

(Maatilan Pellervo 22.10.2008) Rakentamisen suhdannevaihe on nyt ilmeisesti paljon parempi kuin vuosi sitten rakentamisen ollessa kiivaimmillaan, arvioi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kertoessaan maatalouden investointitukiasioista toimittajille Helsingissä keskiviikkona.
Anttila sanoi rahaa olevan käytettävissä, pikemminkin hän oli huolissaan halusta investoida ja uskosta tulevaisuuteen tiloilla. Tämänhetkistä kannattavuus- ja kustannustilannetta hän pitää väliaikaisena.
Investointitukien laaja haku alkaa 31.10.2008 ja päättyy 9.1.2009. Tavoite on saada päätökset maaliskuun aikana. Ensimmäistä kertaa hakukohteena voi olla myös biokaasulaitos, jos sen energiaa käytetään tuotantorakennusten lämmittämiseen tai muihin tuotannon tarpeisiin.
Anttila kertaa, että nyt hankkeen voi aloittaa vasta, kun päätös on tullut TE-keskukselta. Työkohde katsotaan aloitetuksi, jos on tehty perustuksia tai jotakin muuta pysyvää tai allekirjoitettu sopimus työn urakoijan kanssa.
"Kaikki valmistelutyöt voi tehdä, kuten pyytää tarjoukset", ministeri sanoo.
Seuraava hakukierros nuoren viljelijän aloitustukeen tai maatalouden investointitukeen on 15.2.-15.4.2009.

Yhteistyötä, lannoitetuontia, härkäpapua ja konekehittelyä
Anttila suositteli lisää yhteistyötä maatalousyrittäjien kesken ja myönsi Tanskan matkallaan elokuussa suorastaan kadehtineensa sikäläisten viljelijöiden tiivistä yhteistyötä.
Lannoitemarkkinoille ministeri kaipaa vaihtoehtoja ja kilpailua. Hän kertoi vielä syksyn aikana annettavan tietoa, ohjeita ja koulutusta tuojille. Tarkoitus on, että tuodaan vain lannoitteita, joista ei aiheudu jäämä- tai ympäristöongelmia.
Ministeri näkisi hyväksi, jos Suomessa kylvettäisiin 60 000 hehtaaria härkäpapua kotieläintuotannolle. Anttilan mielestä kuluttaja olisi varmasti hyvillään eikä tämä valkuaisomavaraisuuden turvaava sato olisi pahitteeksi, koska "ei tiedä, mihin tämä maailma joskus menee". Ongelmana ministeri pitää sitä, että geenimuunneltu soija on niin yleisesti maailmalla käytetty valkuaisrehu.
Lannanlevityskeskustelun yhteydessä ministeri Anttila puuttui koneiden tuotekehittelyyn Suomessa ja katsoi, että maakunnissa pitäisi paneutua enemmän tähän asiaan.
"Osaamme kyllä testata toisten tekemiä koneita, mutta emme itse kehitä niitä."

Sikatilallisille Käsikirja ProAgrialta
Sikatalouden tilanteen oletetaan paranevan 2009 puolella

(Maatilan Pellervo 14.10.2008) Paras neljännes sikatiloista tekee positiivisen tuloksen tänäkin vuonna, vaikka vuosi 2008 tullaan kirjaamaan - ProAgria Lihan tuoteryhmäpäällikön Ari Nopasen mukaan - suurena tappion vuotena. Lihasikoja tuotetaan edelleen 2-3 euron tappiolla kulujen jo ehdittyä pienentyäkin.


ProAgria julkisti Sikatilan käsikirjan 2008 14:nä lokakuuta. Tiivistä tietoa talousajattelun käsittein, mikä suosii tehokkuu-ajattelun tavoitteita.

Noin puolet sikatiloista A- ja B-alueilla harkitsee luopumista sikataloudesta. Sikatilojen määrän arvioidaankin puolittuneen nykyisestä vajaan kymmenen vuoden kuluttua vuonna 2016, jolloin niitä olisi noin 1500, hieman yli puolet lihasikatiloja. Arviot ovat peräisin PTT:lta ja TNS Gallupilta.

Sianlihan hinta on nousussa ja Nopasen mukaan vuoden 2009 tilanne näyttää hieman nykyhetkeä valoisammalta, jos tuotannon kustannukset alanevat ja tiloilla tuotanto tehostuu.
Nopasen graafikuvien mukaan kilpailijamaihin verrattuna merkittävää tuottavuoden tehostumista suomalaisilla sikatiloilla ei ole tapahtunut viime vuosina.

Toisaalta esimerkiksi Tanskassa kannattavuus heittelee sikatiloilla yhtä lailla kuin Suomessa ja siellä myös sikataloutta on harjoitettu tappiolla.
Suomalaisella tilalla voi syntyä yhtä hyviä tunnuslukuja kuin tanskalaisella, jolla yksikkökoko voi olla moninkertainen.
Menestyviä sikatiloja yhdistää Nopasen mukaan se, että niillä toiminta on kaikin puolin suunnitelmallista ja tehokasta. Jopa samoja ostorehuja pystytään syystä tai toisesta hankkimaan edullisemmin. Kun muuttuvien tuotantopanosten osuus liikevaihdosta on ollut porsastilojen parhaalla neljänneksellä 58 prosenttia, heikoimmalla neljänneksellä se on 72 prosenttia. Parhaan neljänneksen lihasikatiloilla menot olivat 66 prosenttia liikevaihdosta ja heikoimman neljänneksen tiloilla 88 prosenttia. Pääoman tuottoprosentti on parhailla porsastiloilla 9,8 prosenttia, mutta tehottomimmilla tiloilla 5,5 miinuksella. Arvot ovat vuoden 2007 tiedoista.
Sikatalous keskittyy ja sijoittunee Nopasen mukaan nykyistä selvemmin jalostuslaitosten läheisyyteen. Alalla on kuitenkin hyviä toimintedellytyksiä, kuten hyvä eläinten terveystilanne, kehittynyt jalostusteollisuus, hyvä ammattitaito.
ProAgria julkaisi sikataloutta harjoittaville tiloille uuden oppaan, Sikatilan käsikirjan 2008. Siinä on tiivistä ammattitietoa, joka ilmaistaan pääosin runsaina taulukoina ja graafisina kuvina. Julkaisua päivitettäneen parin vuoden välein. Kirjoittajia on alan muiltakin toimijoilta, mm. MTT:n, Työtehoseuran ja LSO Foodsin asiantuntijoilta. Oppaita voi tilata »

Oppaita kannattavuuden hallintaan

(Maatilan Pellervo 10.10.2008) ProAgria ja MTT ovat julkaisseet kaksi maatilan kannattavuusasioihin keskittyvää opasta. Kannattava maatilayritys ja Mallilaskelmia maataloudesta 2008 -oppaat auttavat maatilan talouden suunnittelussa ja hallinnassa. Ne kuuluvat Tieto tuottamaan -sarjaan, jonka oppaita on painettu jo miljoona kappaletta.
Kannattava maatilayritys -oppaan tavoitteena on antaa maatilayrittäjälle työkaluja, joiden avulla oman tilan kirjanpitotietoja voi hyödyntää aiempaa tehokkaammin ja kannattavuutta voi parantaa suunnitelmallisesti. Kirjaan on koottu maatalouden päätöksenteossa, suunnittelussa ja seurannassa tarvittavia laskentamenetelmiä, jotka on esitetty havainnollisten esimerkkien avulla. Tunnusluvut auttavat arvioimaan oman maatilan vahvuuksia ja heikkouksia sekä asemoimaan oman toiminnan kannattavuuden suhteessa muihin tiloihin. Oppaan ovat kirjoittaneet professori Jukka Pellinen Jyväskylän yliopistosta ja kehityspäällikkö Ari Enroth ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta.
Toinen uusi opas, Mallilaskelmia maataloudesta 2008, laskelmat auttavat hahmottamaan eri tuotteiden tuotantokustannusrakenteen ja eri tekijöiden taloudellisen merkityksen. Oppaaseen on koottu valmiita kasvin- ja kotieläintuotannon tuotantokustannuslaskelmia.Oppaan on kirjoittanut Ari Enroth ProAgria.
Oppaita voi ostaa kirjakaupoista ja useimmista ProAgria Maaseutukeskuksista sekä tilata kustantajalta ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta, puh. 020 747 2485 tai myynti@proagria.fi.
Oppaat ovat saatavana myös e-kirjana. Lisätietoja ja tilaukset: www.ellibs.com/fin/ -> E-kirjakauppa.

Viljasadon valkuaisarvot alhaalla

(Maatilan Pellervo 6.10.2008) Vuoden 2008 viljasadon keskimääräiset valkuaispitoisuudet jäävät alhaisiksi. Eviran mukaan matala sakoluku heikentää kevätvehnän ja rukiin laatua. Suurin osa tutkituista ruisnäytteistä on sakoluvultaan alle 120. Mallasohran valkuaispitoisuus näyttää jäävän 2000-luvun alhaisimmaksi. Kauran hehtolitrapaino on korkea.
Viljasadon laatuseurannassa tutkituista syysvehnänäytteistä lähes 60 prosenttia ja kevätvehnänäytteistä noin puolet on myllykelpoista.
Syysvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino 81,1 kiloa ja kevätvehnän 78,6 kiloa ovat viimevuotisella tasolla. Kevätvehnän valkuaispitoisuus (12,4 %) on tutkituissa näytteissä edellistä vuotta alhaisempi kuten sakolukukin, 245. Noin 15 prosentissa tutkituista kevätvehnänäytteistä on sakoluku ollut alle 180. Syysvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,4 prosenttia ja sakoluku 264.
Rukiin keskimääräinen sakoluku on 103. Tutkituista näytteistä ainoastaan 18 prosenttia on sakoluvultaan yli 120. Puolet tutkituista näytteistä jää sakoluvultaan alle 80. Rukiin keskimääräinen hehtolitrapaino on 76,7 kiloa.
Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus 10,5 prosenttia on 2000-luvun alhaisin. Mallastukseen tarkoitettujen näytteiden valkuaispitoisuus on keskimäärin 10,2 prosenttia. Tutkituista näytteistä 85 prosentissa on lajittelutulos yli 85 prosenttia (lajittelu 2,5 mm= 85 %). Hehtolitrapaino on keskimäärin 68,5 kiloa.

Ohran hehtolitrapaino on keskimäärin 65,0 kiloa ja kauran 57,7 kiloa. Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on 2000-luvun korkein ja ohran hehtolitrapaino kyseisen ajanjakson toiseksi korkein.
Rehuviljan jyväkoko on tutkituissa näytteissä hyvä. Ohran valkuaispitoisuus on keskimäärin 10,6 prosenttia ja kauran 12,1 prosenttia. Ohran valkuaispitoisuus on ollut yhtä alhaalla yli 20 vuotta sitten.

Korjuuongelmia on ja sato jää pienemmäksi kuin 2007

(Maatilan Pellervo 2.9.2008) Peltokasvien hehtaarisadot ovat jäämässä selvästi viime kesän satoja pienemmiksi, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta Tikestä kerrotaan.
Viljakasveja on ollut viljelyssä yli 100 000 hehtaaria kesää 2007 enemmän kesannointivelvoitteen poistumisen johdosta. Viljan kokonaissato on jäämässä kuitenkin Tiken mukaan 3,97 miljardiin kiloon, kun se viime vuonna oli 4,14 miljardia kiloa.
Lopullinen satotilasto valmistuu vuoden 2009 tammikuussa, mutta Tike julkaisee siitä ennakkotiedon marraskuussa.
ProAgria Maaseutukeskusten Liitto arvioi kasvutilannekatsauksessaan 2. syyskuuta, että kevätviljojen puinteja on päästy vasta aloittamaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Sateet keskeyttelevät puinteja, eivätkä viljatkaan ole vielä kunnolla tuleentuneet.
Ruis on lähes puitu, mutta leipäviljakelpoista sen sadosta on 50-75 prosenttia. Syysvehnäsato on rukiin lailla melko kosteaa. Hallan vaurioita viljoissa on juurikaan näy, mutta tuleentumattoman viljan itävyyteen se vaikuttanee. Rypsin puinti on vasta aluillaan.
Toisen säilörehusadon korjuussa on niin ikään ongelmia etenkin pohjoisessa Suomessa. Sadon laatu jää normaalista.
Perunasadon alkukuivaukseen ProAgriassa kehotetaan kiinnittämään nyt huomiota. Peruna on paikoin kärsinyt liiasta märkyydestä.

Verohuojennus puree puukaupassa

(Maatilan Pellervo 21.8.2008) Hallituksen heinäkuun 2008 lopussa tekemä päätös puun myyntitulojen verohuojennuksesta on piristänyt puukauppaa merkittävästi, kertoo tuottajajärjestö MTK.
Viikoilla 31-33 metsänomistajat myivät markkinoille lähes 2,1 miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä on neljänneksen enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, vaikka puun hinnat olivat vuonna 2007 ennätyskorkealla. Yhtä vilkasta puukauppa oli edellisen kerran vuonna 1998.
Tänä vuonna hakkuita on kuitenkin tehty edelleen vilkkaasti. Tammi-kesäkuussa hakattiin kuitupuuta kotimaisista metsistä kaikkien aikojen ennätysmäärä. Puukaupan vilkastumisen myötä metsäteollisuus saa tänä vuonna hankittua tarvitsemansa puumäärän kotimaasta.
Suomessa toimivan metsäteollisuuden puun tarve supistuu. Sitä vähentävät sahatavaran huono markkinatilanne sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotannon supistukset. Väheneminen kohdistuu erityisesti tukkipuuhun.
Verohuojennusten saannin varmistamiseksi metsänomistajien on kiinnitettävä erityistä huomiota aikatauluihin puukauppasopimuksessa, erityisesti korjuuajankohdan päättymiseen ja puukaupan rahoittamisen aikatauluun. Metsänomistajan kannattaakin puukaupan teossa olla yhteydessä omaan metsänhoitoyhdistykseensä paikallisen puumarkkinatilanteen ja kaupan ehtojen varmistamiseksi.
Puun myyntitulojen verohuojennusta koskevan lain sisältö on edelleen epäselvä. Myös ensiharvennusten verovapaudessa tilanne on edelleen auki. Tilanne tekee metsänomistajien neuvonnan puukaupan verotukseen liittyvissä asioissa hankalaksi, kertoo MTK:n metsäjohtaja Antti Sahi. Metsänomistajat edellyttävät, että veronalennusta käsittelevä laki saadaan nopeasti valmiiksi.

Farmari 2009 Kokkolassa, Lahdessa noin 70 000 kävijää

(Maatilan Pellervo 4.8.2008) Farmari Suomen Maatalousnäyttelyssä Lahdessa vieraili noin 70 000 kävijää. Tapahtuman järjestäneen ProAgria Hämeen johtaja Jaakko Kivinen toteaa Farmarin saavuttaneen erinomaisesti tavoitteensa myönteisen maaseutuhenkisen tapahtuman tekemisessä.
Vuoden 2009 Farmari järjestetään Kokkolassa.

Kävijätutkimuksen perusteella Lahden Farmarin kävijöistä 61 %:n työ liittyi maa- ja metsätalouteen, loppuviikon kävijöistä vastaava lukema oli 41 %. Päätoimisia ja osa-aikaisia viljelijöitä oli alkupäivinä 28 % ja loppuviikolla 16 %.

Haastatelluista parikymmentä prosenttia oli Lahdesta ja muuten Päijät-Hämeestä yhteensä 22 %. Lauantaina ja sunnuntaina joka toinen kävijä oli päijäthämäläinen. Muualta kuin näyttelynjärjestäjä ProAgria Hämeen alueelta oli joka kolmas kävijä. Farmarissa haastateltiin yli 450 aikuiskävijää.

Myllyniemi Ilmajoelta voitti lomittajakisan 2008

(Maatilan Pellervo 31.7.2008) Maatalouslomittajat kamppailivat teknisissä taidoissaan ja teoriatiedoissaan valtakunnallisesta mestaruudesta 2008 Farmari-näyttelyn yhteydessä. Parhaaksi taisteli Harri Myllyniemi Ilmajoelta.
Hopeasijan otti Minna Kutvonen Tohmajärveltä ja pronssia Tuure Nieminen Pielisen Karjalasta.
Kymmenestä finalistista seuraaviksi sijoittuivat Taru Wahlroos Sysmästä, Jarno Brandt Petäjävedeltä, Peter Sandström Vöyri-Maksamaalta, Jarkko Ylikangas Kälviältä, Anne Ahola Pälkäneeltä, Heino Halonen Posiolta, Pertti Petäjä Lapinlahdelta.

Farmarissa ajankohtaisia teemoja Lahdessa

(Maatilan Pellervo 7.7.2008) Farmari-näyttely pureutuu ajankohtaisiin aiheisiin 31.7.-3.8. Lahdessa. Esillä ovat niin energiantuotanto ja ilmastonmuutos kuin kotieläintuotannon kustannusten nousu.
Farmari 2008 » nostaa esiin neljä ajankohtaista teemaa: maatila kasvuyrityksenä, yrittäjän hyvinvointi, kestävä energiatalous ja iloa ruuasta. Bioenergian hyödyntämiseksi Farmarissa ovat esillä mm. tuulivoima maatilamittakaavassa ja sähkön tuottaminen puusta. Tietoa löytyy myös puuhun perustuvasta lämmön tuotannosta, ilma-, vesi- ja maalämmöstä, aurinkoenergian hyödyntämisestä sekä bio- ja puukaasuista.
Suorakylvöön siirtyminen kiinnostaa monia viljelijöitä työn ja kustannusten säästämiseksi sekä maan laadun parantamiseksi. Suorakylvöön siirtymisestä kerrotaan ProAgrian osastolla käytännön kokemuksina tilatasolla.
Suorakylvön laiteratkaisut puhuttavat asiaan vihkiytyneitä. Farmarissa esitellään Suomessa ennen näkemättömiä vannastyyppejä Uudesta-Seelannista ja Yhdysvalloista.
Faba Palvelu tuo Farmarin kotieläinosastolle ayrshirerotuisen keinosiemennyssonnin. Ensimmäistä kertaa näyttelyssä sonnien hyviä ominaisuuksia on todistamassa kaksi tytärryhmää, jotka on koottu näyttelyä varten eri karjoista.
Lahden seutu on merkittävä hevosyrittämisen keskittymä. Orimattilan Hevosvalmennuskeskuksessa on 11 yrittäjää ja yli 200 hevosta. Lahden Jokimaalla ravataan tasokkaita lähtöjä lähes viikoittain heinä- ja elokuuta lukuun ottamatta. Etelä-Suomen Laatuheinärengas on panostanut yhdessä ProAgria Hämeen kanssa tuotannon kehittämiseen. Farmarissa järjestetään heinäseminaari avajaispäivänä.
Farmarin kotieläinosastolla on esittelyssä toista kymmentä hevosta, neljä ponia ja kaksi aasia. Harvinaisempaa hevosrotua edustaa säkäkorkeudeltaan 185-senttinen clydesdale-ori.
ProAgrian osasto esittelee maitotilayrittäjälle tuotosseurantaan uusia tiedonsiirtoa helpottavia palveluita. Kasvintuotantotiloille ensiesittelyssä on Tilakunto-verkkopalvelu.
Yli yhdeksänkymmentä maaseudun pienyrittäjää ja kädentaitajaa esittelee ja myy tuotteitaan B-hallin Kätevä-käsityötorilla sekä A- ja C-hallin välisessä Käsityöläiskorttelissa.
Kesän 2008 Farmari Suomen Maatalousnäyttely pidetään Lahdessa hyppyrimäkien läheisyydessä 31.7.-3.8. Näyttely on avoinna päivittäin kello 10-18.

Ministeriö kasaa työryhmän hakemaan keinoja sikatalouden paineisiin

(Maatilan Pellervo 2.7.2008) Työryhmä ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia elintarvikealan yhteistyölle, joka laukaisisi erityisesti sianlihan alkutuotannon ahdinkotilan.
   Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kertoi keskiviikkona 2. heinäkuuta, että hänelle ilmoitetaan kahden viikon sisällä, keitä henkilöitä elintarvikeklusterin osapuolet työryhmään ehdottavat. Anttila lupasi henkilökohtaisesti varmistaa, että kaikki osapuolet tulevat työryhmään.
   Keskiviikkoisessa tapaamisessa keskusteltiin myös työryhmän tavoitteista, mutta esimerkiksi aikataulutavoitteita ei ilmoitettu.
   Anttila oli kutsunut koolle elintarvikeketjun osapuolet sekä mm. kilpailuviraston edustajan, koska hänelle oli tullut vetoomuksia lihantuottajien kustannuskriisistä.
   Ministeri itse kertoi olevansa erittäin tyytyväinen parituntisen palaverin puheenvuoroihin. Hän pitää oleellisena, että kuluttajan luottamus kotimaiseen tuotantoon säilyy.
   Myös sitä pidettiin tarpeellisena, että elintarvikeklusterin sisällä eri osapuolet tuntisivat toisiaan nykyistä paremmin.
   Kilpailuviraston johtajan Juhani Jokisen mukaan palaverissa tai työryhmän tavoitteissa ei esitetty sellaista, mikä ei olisi kilpailulain kannalta sallittavaa.
   Tilanne on Anttilan mielestä kuitenkin vakava. Hän pitää asiaa myös kiireellisenä, koska tuottajilta ovat rahat lopussa.
   "Jos menetämme jonkin tuotantosuunnan, sitä ei saada takaisin."
   MTK:n toiminnanjohtajan Michael Hornborgin mukaan nykyinen järjestelmä ei toimi silloin, kun tapahtuu sellaisia nopeita hintamuutoksia, joita nyt on vuoden sisällä lihantuotannossa tapahtunut.
   Tuottajajärjestön puheenjohtaja Juha Saikkonen piti hyvänä sitä, että yhteiskunnan eri tahoja saadaan mukaan talkoisiin tuottajien tilanteen helpottamiseksi.

Sianlihalle ja porsaille kaivattiin lisää hintaa

(Maatilan Pellervo 9.6.2008) Nopeasti kallistuneet tuotantokustannukset ja huoli sikatilojen pärjäämisestä hallitsivat tämänvuotista Sikatalouden tulosseminaaria Vantaalla.
   Esimerkiksi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen maatalousekonomisti Tapani Yrjölä ja tuoteryhmäpäällikkö Ari Nopanen ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta puhuivat sianlihan hinnankorotuksen puolesta.
Yrjölä totesi, että kauppa on pystynyt lisäämään osuuttaan lihan hinnasta sekä tuottajan että jalostavan teollisuuden kustannuksella.
   Yrjölän kertoi, että Keski-Euroopassa on vedottu kuluttajiin ja osa kaupoista kertoo, kuinka paljon hinnasta on kuluttajan osuutta. Yrjölä katsoi, että kuluttajan viesti kaupalle siitä, että suomalaisen lihantuottajan halutaan menestyvän ja kotimaista lihaa olevan tarjolla, olisi yksi vaikutuskeinoista.
   Nopanen tarkasteli sikatilojen tuloksia ja päätteli, että vuodesta 2008 on tulossa huono tulosvuosi, joka karsii sikatiloja.
   Sikatilojen selviämisen ehdoton edellytys Nopasen mukaan on, että sianlihan ja porsaan hintaa saadaan nostetuksi kymmenillä prosenteilla.
   Sikatilojen tehokkuus ei ole kuitenkaan vielä yhtä hyvä kuin merkittävimmissä kilpailijamaissa. Se ei ole kuitenkaan nopeasti muutettava asia, kun sen sijaan sikatilojen vuoden 2007 tulokseen vaikuttanut tuotantokustannusten nousu tapahtui vuoden neljän viimeisen kuukauden aikana.
   Nopanen päättelee sikaloiden tulostiedoista, että parhaat tilat "porskuttavat" edelleen, vaikka alalla on uhkia.
   Ei ole kuitenkaan harvinaista, että sikatiloilla syödään pääomia. Nopasen mukaan myöskään viljanviljely ei ole välttämättä kannata sikatilalla: itse sikatalous tuo tilan tuloksen, mutta viljelyyn ja koneisiin investoiminen kääntää tilanteen toisenlaiseksi koko tilan kannalta tarkasteltuna.

Lomittajakisan finalistit Farmarissa 2008

(Maatilan Pellervo 10.4.2008) Maatalouslomittajat ovat otelleet kymmenessä luonnonvara-alan oppilaitoksessa pääsystä heinäkuussa Farmari-näyttelyssä järjestettävään finaaliin.
SM-karsintoihin osallistui 91 maatalouslomittajaa. Tammikuussa kirjalliseen alkukilpailuun osallistui 1 800 maatalouslomittajaa.
Finaaliin osallistuu kymmenen lomittajaa (nimen jäljessä karsinnan pisteet): Pertti Petäjä 282, Tiina Tikkanen 263, Peter Sandström 283,5, Harri Myllyniemi 292,5, Jarno Brandt 296,5, Anne Ahola 275,5, Heino Halonen 254,5, Jarkko Ylikangas 282, Taru Wahlroos 271,5 ja Tuure Nieminen 287,8.
Finalisteista puolet on aikaisemminkin edennyt loppukilpailuun asti ja Nieminen on voittaja vuodelta 2005.

TTS myy julkaisujaan myös nettikaupasta

(Maatilan Pellervo 12.3.2008) TTS:n julkaisuja voi nyt ostaa myös verkosta. Tavoitteena on, että julkaisujen saanti helpottuu. Nettikaupasta www.ttskauppa.fi voi ostaa sekä paperisia että sähköisiä julkaisuja. Ne voi maksaa heti netin kautta, jolloin julkaisu on mahdollista saada käyttöön saman tien pdf-muodossa.

Sokerijuurikkaan kiintiökauppa alkaa keväällä 2009

(Maatilan Pellervo 8.2.2008) Säkylän sokerijuurikastehtaan toiminta jatkuu, mikä turvaa jatkossakin suomalaisen sokerin saannin.
Sucros Oy sekä sen omistajat Danisco Sugar A/S ja Lännen Tehtaat Oyj päättivät jatkaa juurikassokerin tuotantoa Säkylän tehtaalla, kun varmistui, että ainakin 1.073 viljelijää viljelee sokerijuurikasta tulevana sopimuskautena kaikkiaan noin 14.400 hehtaarin alalla.
EU:n sokerireformin seurauksena kotimaisen sokerin tuotanto on laskenut 45 %:lla vuoden 2005 tasosta ja on nyt 80.999 tonnia vuodessa. Se vastaa lähes puolta sokerin kulutuksesta, Juurikkaan viljelijät sekä MTK ja SLC ovat lupautuneet jatkamaan viljelyä seitsenvuotisen toimialasopimuskauden ajan.
Sokerijuurikkaan viljely keskittyy entistä lähemmäksi Säkylän tehdasta. Juurikastilojen keskimääräinen etäisyys tehtaasta on tulevana satokautena noin 90 kilometriä. Viljelmien keskimääräinen juurikasala nousee reiluun 13 hehtaariin.
Viljelijöiden välinen kiintiökauppa avautuu keväällä 2009. Kiintiökauppa tuo viljelijöille mahdollisuuden lisätä juurikkaan tuotantoa ja myös aloittaa viljely joustavasti.

DeLavalin päähuomio nyt huollon trimmaamiseen

(Maatilan Pellervo 5.2.2008) Maidontuotanto on voimakkaasti muuttumassa, samoin sille teknologiaa valmistavan DeLavalin tuotekehitys. Lypsyn automatisointi maitotiloilla yleistyy nyt vauhdilla, vaikka onkin vielä aluillaan. Esimerkiksi nämä asiat lisäsivät vuosia


DeLavalin toimitus-johtajana Vesa Tempakka.
Kuvat M Nummi

Matti Oinonen sanoo hyvällä valaistuksella saatavan 5-10 % lisäys lehmän maidontuotantoon.
maailmalla Tetra Pakin tehtävissä olleen ekonomi Vesa Tempakan kiinnostusta DeLavalin toimitusjohtajan tehtävään, johon hän ryhtyi vuoden 2008 alussa.
   Tempakka sanoo, että Suomessa DeLaval keskittyy vuonna 2008 erityisesti huollon trimmaamiseen.
   Esimerkiksi lypryrobottiteknikoita yrityksen palkkalistoilla on noin 50, kymmenen on aina valmiina lähtemään huoltotöihin tiloille. DeLavalilla on VMS-robottipihatto tutkimustilalla Hamrassa Ruotsissa. Suomessa DeLavailla on koulutuskeskus Haapajärven ammattiopistolla. Siellä koulutetaan myös robotin hankkineita maidontuottajia.
  
Lypsyrobotit tekevät nyt hyvin kauppansa: vuoden päästä niitä arvioidaan olevan maailmalla noin 12 000. Maitovalmisteiden hyvä kysyntä kiihdyttää robottienkin menekkiä.
   DeLavalin tehtaalla käykin nyt huiske. Tilanne on robottien kanssa hieman sama kuin putkilypsykoneiden yleistyessä 1970-luvulla, kuvaa DeLavalista järjestelmäpäällikkö Jouko Tiainen.
   Tehtaan viikkotuotanto kaksinkertaistuu ja toimitusaika supistuu nykyisestä 4-5 kuukaudesta Tiaisen mukaan noin 12 viikkoon.
   Tiainen sanoo myydyn Suomessa noin 400 lypsyrobottia vuoden 2008 alkuun mennessä, 330 niistä oli jo toimitettu tiloille. DeLavalin VMS-automaatteja niistä oli Tiaisen mukaan noin 200.
   DeLaval aikoo myydä tänä vuonna noin 70 lypsyrobottia. Viime vuonna kaupaksi meni 50 robottia, lisäksi toimituksia jäi tämä vuoden puolelle.
DeLaval on yhdistänyt Baltian ja Suomen yksiköt. Baltiassa hankitaan useita robotteja samalle tilalle, Viroon on tulossa mm. kahdeksan robotin tila.
   Suomeenkaan DeLaval ei Tiaisen mukaan suunnittele navettaa vain yhdelle robotille: aina otetaan huomioon robottien lisäysmahdollisuus.
   Uuden pihaton rakentajista Tiaisen mukaan noin 70 prosenttia valitsee lypsyjärjestelmäksi robotin, vanhan pihaton kunnostajista noin puolet. Vaikka robottien määrä lisääntyy selvästi, myös muiden lypsytekniikkojen valitsijoilla on mahdollisuus uutuuksien hankintaan.
   Uusissa lypsyroboteissa on myös uusia ominaisuuksia. Tämän vuoden uutuuksiin kuuluu vakiona kämmenmikro, jolla voi etäkäyttää robottia. Erillisellä ohjelmalla sillä saadaan yhteys tilan tietokoneeseen. Tiainen kertoo, että noin 80 prosenttia VMS-robotin ostajista valitsee OCC-solunmittausjärjestelmän.