aniweek.gif (7039 bytes)15.9.2000

 

OP:lle ainutlaatuinen palveluportti
Soneran kanssa
Suomessa aloittaa toimintansa vuoden 2001 alkupuolella talouspalveluportti, josta tulee kansainvälisesti katsoen huipputekniikalla talouspalveluja tarjoava välittäjä. Asialla ovat osuuspankkiryhmäläinen OP-Kotipankki Oyj ja Sonera Plaza.
  
Projektipäällikkö Jarkko Anttiroiko Osuuspankkikeskuksesta sanoo, että yhteisyritys ei ole pankki, vaan erilaisten finanssipalvelujen kauppias. Sonera Plaza Finanssipalvelut Oy -nimisestä yrityksestä OP-Kotipankki omistaa 20 prosenttia, loput 80 Sonera Plaza. Se on vain tekninen yhtiö, joka ei tule näkymään verkkopalvelussa. Sonera Plaza toteuttaa hankkeen teknisesti ja uuden yhtiön palvelu on sijoitettu Sonera Plazan uuteen portaaliin osoitteessa http://fi.soneraplaza.net.
  Sonera Plazan sivulla olevasta finanssiportaalista tulee saamaan eri raha- ja vakuutuslaitosten palveluja.
   "Idea on pankkimaailmassa uutta, mutta esimerkiksi osuuskaupoilla on erilaisia ravintoloita mitä moninaisimmille asiakaskunnille. Perusajatus on, että finanssipalvelun tuotannollinen toiminta - taseet, korot talletuksille, veloitukset ja muut - ja kauppiastoiminta ovat eriytyneet. Tämä on verkkopalvelussa yleinen trendi, jonka me olemme hyväksyneet", sanoo Anttiroiko.
   Portaalin asiakaskunta muodostuu Sonera Plazan asiakkaista, joita on noin 840 000 viikossa. He edustavat Internet-käyttäjien koko kirjoa. Sonera Plazassa rekisteröityneille asiakkaille annetaan välineet sähköiseen tunnistautumiseen ja sähköiseen allekirjoitukseen. Se tulee Anttiroikon mukaan samalla helpottamaan kaikkea verkkokaupankäyntiä. Sähköinen tunnistaminen on mahdollista sähköisen henkilökortin, puhelimen SIM-kortin tms. avulla. Rekisteröityminen ja sähköinen tunnistautuminen on palvelujen käytön perusedellytys.
   "Tässä olemme menossa maailman mittakaavassa etunenässä. Tämä konsepti on uniikki", sanoo Anttiroiko.
   "Menetelmä on osuuspankeille myös kasvustrategian tavoitekeino. Uskomme, että sitä kautta että niistä asiakkaista, jotka tulevat osuuspankin tuotteiden tarjonnan piiriin, 70 prosenttia on uusia asiakkaita", Anttiroiko kertoo.
   Portaaliin tulee mahdollisuus hoitaa kaikki päivittäiset pankkiasiat, käyttelytilit ja niiden liittännäiset, luottokorttiyhdistelmäkortti ja Visa Elektron -maksukortti. Niiden brandiksi tulee Sonera Plaza, on Sonera Plaza -tili ja Sonera Plaza -kortti. Palveluun tulee myös mm. määräaikaistalletuksia useasta pankkiryhmästä.
   "Tämä on kauppiasyhtiö ja valmis kauppaamaan tilejä keneltä hyvänsä luotettavalta kumppanilta."
   Portaali myy myös vakuutuksia, sekä sijoituspuolen henkilövakuutuksia että vahinkovakuutuksia. Minkä yhtiön, siitä ei ole vielä päätetty, kuitenkin useamman yrityksen vakuutuksia.
Rahaa pannaan toimintaan satoja miljoonia
Sonera Plaza panee 200 miljoonaa markkaa finanssitoimintaan, ja Sonera Plazan koko panostus on 700 miljoonaa markkaa Suomessa. Se on Anttiroikon mukaan enemmän kuin mikään pankki on pannut tämänhetkisiin verkkopalveluihin. Summalla saadaan toiminta teknisesti pystyyn ja markkinoduksi ja rahoitetuksi aluksi, jolloin alussa kassavirta on negatiivinen.
   Anttiroikon mukaan tavoite on 6:na tai 7:nä vuonna noin 100 miljoonan markan liikevoitto.
   " Asiakaskäyttäytyminen kokonaisuudessaan muuttuu. Tietty osa suomalaisista muuttaa nykyistä suhtautumista pankkipalveluihin. Se syö nykyisistä pankeista asiakkaita markkinaosuuksien suhteessa."
   "Tällaisia palveluja tulee joka tapauksessa markkinoille. Tässä meillä on aika etunojainen asento tulevaisuuteen siihen suuntaan, mihin ollaan menossa. Esimerkkejä tästä on anglosaksisissa maissa."
   Palvelu tulee toimimaan vain suomeksi, mutta Sonera Plaza soveltanee samaa konseptia myös ulkomailla.
   Samaan aikaan osuuspankit kehittävät Virtuaalisen Suomen portaaliia Pohjolan ja A-lehtien kanssa. Osoitteessa www.mainio.net on vain osuuspankkijärjestön omia palveluja. Sekin aloittaa vuoden 2001 alussa.
   "Henkilökohtaisesti olen innoissani. Tämä on meidän oloissamme uutta, ja tähän liittyy paljon tunnistamisteknologiaa ja muuta haastavaa. Hankkeena tämä on ainutlaatuihin maailmankin mittakaavassa. Mutta tämä ei tekniikkaa, vaan kauppiastoimintaa" sanoo projektipäällikkö Anttiroiko.

Karjaportti viime vuoden tulosvauhdissa
kaikkone.jpg (14406 bytes)Kotimaiset lihatalot Atria ja HK Ruokatalo pettyivät alkuvuoden tulokseensa. Odotuksia ladataan uusiin tuotteisiin ja toimintojen järkestämiseen.
   Osuusteurastamo Karjaportti ei julkista puolivuosikatsausta, mutta toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen kertoo tämän vuoden menneen toistaiseksi vuoden 1999 tapaan, "ei huonommin, mutta ei paljon paremminkaan".
   "Ne kustannussäästöt, mitä on päätetty tehdä, on saavutettu. Kilpailu markkinoilla on kireää", Kaikkonen sanoo.
   Lihatalojen murheena on muun muassa porsaspula ja teurassikojen vähäinen tarjonta. Juuri nyt syksyllä sianlihaa pitäisi olla kinkkuvarastoihin.  Kaikkonen toteaa sen vaikuttaneen Karjaportin tuotantoon ja sitä kautta talouteen. Markkinoilta toivotaan kuitenkin lihapulan takia parempia hintoja, joita on Kaikkosen mukaan saatukin.   Sianlihan tuotanto on pudonnut voimakkaimmin Karjaportin perinteisillä hankinta-alueilla, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Koko maassa vähennys on ollut noin 5 prosenttia, mutta näillä alueilla yli 10 prosenttia. Karjaportin hankintaosuus kyseisillä alueilla on noin 80 prosenttia.
   "Näin suurelle muutokselle on vaikeaa nopeasti löytää ratkaisua. Jos porsas- ja sianlihan tuotantoketjut saataisiin kuntoon, sillä olisi oleellinen merkitys kaikkien teurastamojen elämään".
   "Olemme pystyneet toistaiseksi korvaamaan menetykset muilla tuotoilla", Kaikkonen sanoo. Vastaavanlaiseen ei ole kuitenkaan edellytyksiä, jos sianlihatilanne pysyy pitkään vaikeana. Karjaportti on myös aloittanut porsastuotannon kehittämisen alueellaan, mutta nopeasti sitä kauttakaan ei ole apua luvassa.
   Kaikkonen toistaa Karjaportin yhteistyöhalut liha-alalla.
   "Me olemme avoimesti valmiit tekemään yhteistyötä, kun vain löydetään molemmille osapuolille sopivia asioita."
Kalkkuna tekee terää Karjaportille
Karjaportti sai juuri ennen juhannusta ensimmäiset kalkkunatuotteensa markkinoille. Se tiesi kipeästi kaivattuja kevyttuotteita Karjaportin valikoimiin.
   "Kalkkunapuolella menee tosi myönteisesti. Se tuo loppuvuodelle positiivista liikevirtaa ja korvaa osaltaan sitä, mitä muussa on menetetty", sanoo toimitusjohtaja.
   Karjaportti on yksi juvalaisen Järvi-Suomen Kalkkuna Oy:n omistajista. Kalkkunantuottajien osuuskunta toimittaa yhtiölle raaka-aineen. Siitä saavat osansa niin Karjaportti kuin yhtiötä omistava Saarioinen Oy.
   Markkina-aseman vakiintuminen valtakunnallisena llihatuotteiden toimittajana antaa Karjaportille Kaikkosen mukaan hyvän pohjan kehittää toimintaa. Viime ja tämä vuosi ovat olleet Karjaportille markkinoinnissa hyviä vuosia.
   "Joka tapauksessa näillä näkymin tämä vuosi on parempi kuin edellinen", Kaikkonen sanoo. Liikevaihto saattaa laskeneiden lihamäärien vuoksi hieman vähentyä. Karjaportti toimii toistaiseksi vain kotimarkkinoilla.

Atrian lihanhankintaa kevennetään
Atrialle lihaa hankkivat osuuskunnat Itikka, Lihakunta ja Pohjanmaan Liha selvittävät hankinnan yhteistyötä. Maaseudun Tulevaisuudessa Lihakunnan hallituksen puheenjohtaja Timo Komulainen on perustellut hanketta sillä, että maatilat vähenevät, samoin lihamäärät, mutta tilityskyvyn eteen on kehitettävä kustannussäätöjä.
   Kukin osapuoli on Komulaisen mukaan halukas yhteistyöhön. Mahdollisesta yhteistyöstä päätetään kun eri yhteistyövaihtoehtojen laskelmat valmistuvat.

Pellervon toimistosta asiantuntevia palveluja
Pellervo-Seuran toimistosta Simonkadulla Helsingissä saa monenlaista palvelua. Osuustoiminnan keskusjärjestö on osuustoiminnan ja jäsentensä edunvalvoja ja tarjoaa asiantuntija-apua monella alalla.
   Pellervolla on hallinto- ja järjestöpalveluja, laki- ja kirjanpitopalveluja. Omien julkaisujen lisäksi toimistossa tehdään eri asiakkaiden tilaamaa julkaisutyötä Pellervon Julkaisupalvelussa. Uuden osuustoiminnan neuvonta- ja palveluprojekti palvelee osuuskuntia ja niitä perustavia. Simonkadulla toimii myös kehitysyhteistyökeskus FCC.
   Pellervon eri palveluja voi katsoa Pellervon verkkosivulta www.pellervo.fi ja palvelujen vastuuhenkilöt saa näkyville kohdassa Yhteystiedot.

Metsäliitto erottaa sertifioidusta metsästä tulevan puun
Metsäliitto tietää mikä osuus sen toimittamasta puusta tulee sertifioiduista metsistä. SFS-Sertifiointi Oy:n myöntämä sertifikaatti kattaa puun kulun kannolta tehtaan vastaanottoon saakka. Metsäliiton toimittamaa puuta käyttävä teollisuus voi nyt entistä vakuuttavammin kertoa asiakkailleen puuraaka-aineensa tulevan kestävästi hoidetuista metsistä.
   Metsäliiton ostoesimiehet varmistavat kaupanteon yhteydessä, että puuta myyvä metsänomistaja on liittynyt kansalliseen metsäsertifiointiin.
   "Metsäliiton nyt saama sertifikaatti perustuu Suomen metsäsertifiointistandardeihin. Metsäliitossa on toki tiedetty jo ennen sertifikaattia, mistä sen ostama puu on peräisin", Metsäliitto Osuuskunnan laatu- ja ympäristöpäällikkö Tero Rautolahti sanoo. "Nyt myös ulkopuolinen taho vahvistaa tuota tietoa tuottavan ketjun toimivuuden."
   Arvioiden mukaan yli 90 prosenttia Suomen metsistä on sertifioitu vuoden loppuun mennessä. Yleiseurooppalainen PEFC-sertifiointijärjestelmä hyväksyi suomalaisen metsien sertifiointijärjestelmän viime toukokuussa. "Puuta jalostava teollisuus voi kuitenkin saada PEFC-logon tuotteisiinsa vasta kun puun alkuperäketju voidaan aukottomasti todistaa. Nyt on otettu merkittävä askel, jotta osuuskunnan toimittamaa puuta käyttävä teollisuus voisi hakea tuotteilleen tai tuotannolleen PEFC-logon käyttöoikeutta", Rautolahti kertoo.
   Metsäliitolla on käytössä sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Nyt kannolta tehtaalle -ketju on kuvattu laatu- ja ympäristöjärjestelmään uudella tavalla niin, että sertifiointitiedon raportointi on osa sitä.

Maatilan Pellervoon ilmestymiskerta lisää
Maatilan Pellervo ilmestyy myös elokuussa vuodesta 2001 lähtien. Ilmestymiskerrat nousevat siten kymmeneen vuodessa. Lehden tilaukseen kuuluu myös loppuvuodesta ilmestyvä Pellervon Iso Kalenteri sekä vain Maatilan Pellervon tilaajille tarkoitettua palvelua Internetissä.
   Kodin Pellervo ilmestyy kerran kuukaudessa. Myös sen tilaushintaan sisältyy Iso Kalenteri. Edullisimmin lehdet saa tilaamalla koko Pellervon paketin eli Kodin Pellervon ja Maatilan Pellervon yhdessä. Tilaushinta vuodeksi 2001 on 483 markkaa kestotilauksena, Maatilan Pellervo 358 markkaa.

Sokoksen johto vaihtuu
Oy Sokos Ab:n toimitusjohtajan Panu Paappasen työsuhde on lopetettu 15. syyskuuta. Toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa toistaiseksi hallintojohtaja Jarno Jahnukainen.
   Paappasen erottamisen syitä ei kerrota, mutta esimerkiksi Sokos-ketjun kehittämistä jatketaan suunnitellun ohjelman mukaan.

Viikon verkkovihjeet
Digitaalitelevisio on aloittanut lähetyksensä, mutta kotitelevisiot saavat vastaanottaa analogista lähetystä vielä ensi vuoteen. Silloin tulevat markkinoille televisioihin liitettävät lisälaitteet, joilla digitaalilähetyksiä voi katsella.
   Digitv:n kotisivu kertoo, missä mennään.
Osallistu munakilpailuun! Keksi nimi rullaluistelevalle kananmunalle. Kilpailusta ja muusta kananmunaviikkoon liittyvästä lisää sivulla www.kananmuna.net.

logo LYHYESTI

- Suomalaisen kananmunan viikkoa vietetään 25.9.-1.10.2000. Viikolla kaupasta voi ostaa värikkään kampanjaviikon munapakkauksen, henkilöstöravintoloissa tarjotaan ainakin yksi munalounas.

- Syyskuun tapahtumat Vuosikalenterin syyskuun osuudessa.

- Maatilan Pellervon syyskuun numeron teemoja ovat karjatalous ja luomutuotanto. Lehden välissä on Lypsykarjan terveydenhuolto -työkirja.

- Syyskuun Osuustoiminta-lehti sisälsi Pellervon Vuosikirja -numeron, joka on analyyttinen katsaus osuustoimintayritysten tilaan. Vuosikirjasta on myös erillinen lehdistötiedote.

 

ViikkoPellervon alkuun | Yhteydet ja palaute |