logo12.1.2001 - VERSIO 2

 

Eduskuntakäsittely syksyksi
Muut lakihankkeet viivyttäneet osuuskuntalakiesitystä
Esitys uudesta osuuskuntalaista valmistuu eduskunnan käsiteltäväksi kesäkuussa. Käytännössä eduskuntakäsittely jääkin syksyyn ja laki tulisi ilmeisesti voimaan 1.1. 2002. Aikaisemman aikataulun mukaan esityksen piti ehtiä valmiiksi kevätistuntokaudeksi, jolloin olisi ollut edellytykset saada laki voimaan 1. 9. ensimmäisen osuustoimintaa sääntelevän lain 100-vuotispäivänä.
   Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä kertoo, että viivästyminen syksyllä ilmoitetusta aikataulusta johtuu pitkälti lakiteknisistä syistä. Eräät osakeyhtiölain ja arvopaperilain muutoshankkeet ovat olleet viivyttämässä esityksen lopullista asua. Nämä on kuitenkin haluttu huomioida, kun osuuskuntalain kokonaisuudistuksella on tavoitteena ollut saattaa osuuskuntien lakisääteiset toimintaedellytykset mahdollisimman samanlaisiksi osakeyhtiöiden kanssa.
   Esityksen osuustoimintaa suoranaisesti käsittelevä asiasisältö on Jauhiaisen mukaan "melkein loppuunlyöty". Äänimäärän porrastusmahdollisuutta käsittelevän kohdan sisältö vielä mietityttää. Esitystä ei ole voitu antaa keskeneräisenä myöskään ruotsinkielelle käännettäväksi ja kieliasun tarkastukseen.
   Osuuskuntalakiesityksen ja muiden lakiesitysten loppusuoran yhteensovittamisesta kerrotaan tarkemmin 14. 2. ilmestyvässä Osuustoiminta-lehdessä. -Antti Mustonen

Arimo Uusitalo Raision hallituksen johtoon
Maanviljelysneuvos, agronomi Arimo Uusitalo on valittu Raisio Yhtymä Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi. Yhtymän hallitus kokoontui perjantaina 12. tammikuuta. Varapuheenjohtajana jatkaa kauppaneuvos, ekonomi Matti Linnainmaa. Uusitalo on Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja kuuluu mm. Pellervon johtokuntaan.
   Raisio Yhtymä julkistaa vuoden 2001 tilinpäätöstiedotteen keskiviikkona 21.2.2001. Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkistetaan keskiviikkona 22.8.2001.

HK Ruokatalo siipikarjapuolelle Virossa
HK Ruokatalo Oyj rakentaa asemia Viron siipirkanjanlihamarkkinoilla. Yhtiö ostaa 24 prosentin osuuden Virossa toimivasta AS Linnulihatooted -nimisestä yhtiöstä.
   Linnulihatootedin pääomistajana 76 prosentin osuudella on HK Ruokatalon tytäryhtiö AS Rakvere Lihakombinaat. HK Ruokatalo saa kaupassa myös Virossa tunnetun Järlepa-tuotemerkin.
   AS Linnulihatooted jalostaa, markkinoi ja myy broilerin-, kanan- ja kalkkunanlihasta valmistettuja tuotteita. Näissä jalosteissa se on Viron toiseksi suurin noin 25 prosentin markkinaosuudella. Siipikarjanlihan kulutus on Virossa kasvussa.
Luomubroilerit innostivat kuluttajia
HK Ruokatalon tytäryhtiön Broilertalon ensimmäiset luomubroilerit tulivat koemarkkinointiin 11. tammikuuta  myymälöissä.
   Broilertalolle tulleet viestit koemarkkinoinnista ovat iloiset. Projektipäällikkö Hanna Pere kertoo, että kuluttajat ovat soitelleet poikkeuksellisen ahkerasti: on kyselty mistä kaupoista niitä saa. Broilertalossa päätetään muutaman viikon sisällä luomutuotannon kehittämisestä koemarkkinoinnissa kuluttajilta, kaupoilta ja muilta osapuolilta tulleiden näkemysten perusteella.
luomubr1.jpg (22883 bytes)
Broilertalon luomubroilerien koe-erästä oli jäljellä muutama rintaleikepakkaus Stockmannin Helsingin myymälässä perjantaiaamuna myynnin alettua torstaina.
   Euroopassa luomubroilerit ovat suosittuja. Pere kertoo ruotsalaistenkin edenneen jo luomubroilereiden munantuotantoon asti.
   Hinta on ollut vähittäiskaupassa selvästi tavanomaista broilerinhintaa kalliimpi.
   "Siitä voi jo päätellä jotakin, kun lintu kasvaa 81 vuorokautta, sen rehu on 70 prosenttia kalliimpi kuin tavanomaisen broilerin rehu ja kun eläimiä on 700 siinä tilassa, jossa normaalisti on 1 500", Pere sanoo.
   Stockmannin Helsingin myymälässä oli muutama rintaleikepakkaus hyllyssä toisena myyntipäivänä. Hintaero tavanomaiseen broileriin oli huomattava, mutta lihakauppamestari Pekka Kärnän mukaan hintaero korostuu poikkeuksellisesti juuri tällä hetkellä, koska tavanomainen broileri on nyt halpaa. Stockmannilla oli jo valmiina hintamerkinnät myös fileille ja suikaleille vastaisen varalle, vaikka koe-erä sisälsi vain rintaleikkeitä.

Atria Oyj:lle yksi asiakaspalvelukeskus
Atria Oyj keskittää kaiken asiakaspalvelunsa Seinäjoelle ja puhelinmyyntitoiminta Oulussa, Kuopiossa, Nurmossa ja Helsingissä lakkaa. Sähköisesti tulevia tilauksia on jo puolet kaikista tilauksista ja niiden osuus lisääntyy koko ajan, mikä on lisännyt keskittämisen mahdollisuutta.
   Asiakaspalvelukeskus vastaa myyntityöstä sekä vähittäiskauppaan että suurtaloussektorille kaikkialle Suomeen puhelimitse ja huolehtii sähköisessä muodossa tulevien tilausten käsittelystä.
   Asiakaspalvelun keskittäminen merkitsee noin 30 henkilön vähennystä. Atriassa lasketaan keskittämisen kustannussäästöiksi noin kuusi miljoonaa markkaa vuodessa.

Unkari ja Puola olisivat ruokavaikuttajia EU:ssa
EU-jäsenyyttä kärkkyvät Puola ja Unkari tulevat vaikuttamaan yhteisön elintarvikemarkkinoihin mikäli niiden jäsenyys toteutuu. PTT:n tutkimuksen mukaan suomalaiset elintarvikeyritykset joutuvat kasvattamaan vientiään, jos ruoan tuonti Suomeen alkaa merkittävästi lisääntyä.
   Tutkija Mikko Mäkimattila toteaa, että Puola on varteenotettava etenkin meijerituotteiden ja naudanlihan tuottajana, kun taas Unkarin kilpailukyky korostuu erityisesti viljassa sekä siipikarjan- ja sianlihatuotteissa.
   EU:n laajentuessa suomalaiset elintarvikkeet joutuvat kilpailemaan vientituista KIE-maissa tuotettujen elintarvikkeiden kanssa, mikä Mäkimattilan mukaan lisää kilpailua muun muassa Venäjän markkinoilla.
   Yksityistäminen on lisännyt elintarvikeyritysten ulkomaista omistusta; esimerkiksi Unkarin elintarviketeollisuuden varoista enää kolmasosa on kotimaisessa omistuksessa.

Karjaportti lisäsi kinkkumyyntiä, Atria samalla tasolla
Karjaportti onnistui kinkkumyynnissään kuluneena sesonkikautena varsin hyvin. Myynti- ja logistiikkajohtaja Matti Saarikorpi on tyytyväinen kinkkukauteen etenkin, kun edellisenä vuonna markkinoinnissa ei onnistuttu.
   "On sanottava suoraan, että vuosi 1999 oli epäonnistuminen. Mutta sellaista markkinakilpailu on. Nyt tulos oli vähintään yhtä hyvä kuin kaksi vuotta sitten, jota olemme pitäneet edellisenä hyvin onnistuneena joulusesonkina."
   Karjaportti myi kinkkuja noin 700 000 kg, mikä kappalelukuna vastaa hieman vajaata 100 000 kinkkua. Kinkun keskikoko oli nyt noin kilon pienempi kuin edellisenä vuonna. Näin kuluttajien muuttuneet toiveet kinkun koosta pyrittiin huomioimaan. Viljakinkkua määrästä oli noin viidennes.
   Atria myi kinkkuja noin 2 miljoonaa kiloa tukkumyynti mukaan laskettuna. Kiloina määrä on samaa tasoa kuin vuonna -99, mutta Atriallakin kinkun kokoa pienennettiin mikä näkyy kappalemäärien kasvuna. Atrian lihalinjan johtaja Esa Mäki on varsin tyytyväinen kinkkukauden loppusaldoon, varsinkin kun hintataso nousi edellisestä vuodesta 6-8 prosenttia tuotteesta riippuen. Atria oli nyt laajentanut kinkkuvalikoimaansa, mm. luuttomia vaihtoehtoja oli enemmän.
   Viime vuonna ilmennyt porsaspula ei päässyt joulukinkkukauppaa kummankaan yrityksen osalta sotkemaan, sillä kinkkukauteen pystytään tuotantoketjussa varautumaan ajoissa. Sianlihan kokonaistuotantoa maassamme porsaspula kuitenkin laski viime vuoden osalta. Saarikorpi ja Mäki uskovat, että alkaneena vuotena porsastilanne saadaan normalisoitua.
   Sikapuolella onkin nyt kohtalaisen valoisat näkymät. Hinnat ovat Mäen mukaan nousseet varsin selvästi parin
kinkut.jpg (44720 bytes)
Heinolan S-Marketissa Karjaportin kinkut odottelivat ostajia joulukuun puolivälissä. ©Markku Nummi
vuoden takaisista pohjalukemista. Kuluttajien uskotaan myös siirtyvän tänä vuonna ainakin jossain määrin naudanlihasta sianlihaan, jos eteläisemmän Euroopan BSE-kohu jatkuu Suomessa saakka. -Antti Mustonen
Viikon verkkovihjeet
Opiskelu on yksi viime aikoina myös tietoverkkoon viedyistä asioista. Yrityksille ja järjestöille aineistoa verkossa tarjoajia R5 Vision Oy, joka on ohjelmoinut muun muassa verkkosotakoulun puolustusvoimille. Viikolla 3 se julkistaa uuden koulutusohjelmiston.
   Tietoyhteiskunta-asiain nevottelukunta vieraili viikolla Luontokeskus Ukossa Kolin kansallispuistossa. Kokous pohti kansalaisten asemaa tietoyhteiskunnassa ja esillä olivat erityisesti Ylä- ja Vaara-Karjala -projektit. Kolin kuulumisiin voi tutustua myös verkossa.
   Uuteen teknologiaan haksahtaneille on perustettu verkkoon uusi kauppakeskus. Palvelun omistavan konsernin hallitusta johtaa Pekka Vennamo.

painike.gif (1499 bytes) LYHYESTI

- Maatilan Pellervon tammikuun numerossa mielenkiintoista lukemista jenkkien maidontuotannosta, ohjeet nautojen kuntoluokitukseen, Viljatilan laatu- ja ympäristöindeksi -liite, joka on osa viljatilojen laatukoulutusta.

- Paraisten Lähivakuutusyhdistyksen uutena toimitusjohtajana aloittaa Jan-Erik Järvinen 15. tammikuuta. Tätä ennen hän oli toimitusjohtajana kalastamiseen erikoistuneessa vakuutusyrityksessä Åbolands Fiskeriförsäkringföreningissä. Hänen edeltäjänsä Hans Ranta-aho siirtyi Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön myyntilinjan johtajaksi vuoden alussa.

 

ViikkoPellervon alkuun | Yhteydet ja palaute |