Karjaportin Pekka Kaikkonen:
BSE-kauhukuvat vaikuttavat liha-alaan
Nautojen BSE-tarkastukset tulisivat teurastamoille kalliiksi. Karjaportin toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen sanoo, että Portilla ei ole tarvittavaa varastoa, ja sen pitäisi rakentaa noin kymmenen miljoonaa markkaa maksava varasto. Kaikkonen huomauttaa, että kun EU:lla ei ole ollut oleellista asiaa, on BSE-tarkastuksista tehty sellainen, vaikka suomalaisilla ei ole mitään syytä olla syömättä kotimaista nautaa.
   Karjaportin laatupäällikkö Elina Väänänen toteaa, että Suomessa tarkastetaan 100-150 nautaa, joissa on tavattu hermosto-oireita - mitään BSE-positiivisuuteen viittaavaa ei ole tullut esiin.
   Liha-alan edustajat ovat kokeneet loukkaavina EU:n BSE-tarkistuksiin Suomessa viittaavat kommentit. Myös Väänänen sanoo, että suomalaiset viranomaiset tekevät huolellista työtä. Eivät EU:laiset uskoneet Suomen alle prosentin salmonellapitoisuuksiinkaan, mutta Väänäsen mukaan salmonella vähenee koko ajan siitäkin.
   "Mitä enemmän kauhukuvaa tulee, sitä enemmän se vaikuttaa", sanoo toimitusjohtaja Kaikkonen.
Liha-ala ei voi hyvin. Karjaportissa ei ole tykätty MTK:n puheenjohtajan Esa Härmälän aloittamassa  teurastamojen yhteistyökeskustelussa siitä, että näissä yhteyksissä osoitellaan Porttia. Kaikkosen mielestä asiaan hukataan aivan turhaan energiaa. Ala ei voi hyvin, mutta Kaikkonen sanoo, että se ei voisi yhtää paremmin, vaikka koko Porttia ei olisi. Operatiivisissa toiminnoissa Portti täysin muiden lihatalojen tasolla. Se on myös purkanut teurastamoteollisuutta ja tiesi Jyväskylän teurastamonsa lopettamisen jälkeen, että alueella risteilevät pian kaikkien lihatalojen autot. Teurastamokapasiteettia on Suomessa Kaikkosen mukaan yhä selvästi liikaa.
   Portti on kärsinyt sianlihan puutteesta. Kaikkonen sanoo sianlihapulan johtuvan alun perin siitä, että juuri ennen EU-jäsenyyttä valtakunnallinen yhteiselin purettiin ja alettiin rakentaa yrityskohtaisia ratkaisuja ilman valtakunnallista sikastrategiaa.
Tanskalaiset neuvovat porttilaisia. Karjaportti on rakentanut tuottajakohtaista verkostoa. Yli 90 prosenttia Portin sianlihasta tulee laatusopimuksen tehneiltä tiloilta, joilla myös eettisistä ja turvallisuusasioista huolehditaan. Portti lisää eläinten ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Tuotantojohtaja Kari Tillanen sanoo, että tuottajien kanssa käydään tilalla vuosittain kunnolla läpi tuotanto-olosuhteet, ja myöhemmin tuottajat pääsevät kotitietokoneillaan seuraamaan teuraidensa arvoja teurastamon tiedostoista.
   Sianlihan tuotannossa on Tillasen mukaan jo elpymisen merkkejä Portin alueella. Uusia tuotantotiloja on suunniteltu, ja Portti osallistuu tiiviisti  Faban kanssa uuden valtakunnallisen neuvontayhtiön (nimeltään mahdollisesti FinnPig ja aloittanee toimintansa kesällä 2001) toimintaan sekä käyttää hyväkseen tanskalaisten asiantuntemusta. Tanskalaiset ovat jo vierailleet Portin sikatiloilla ja vierailut jatkuvat vuonna 2001.
   Portin alueelle ei Tillasen mukaan nouse samanlaisia tuottajarenkaita kuin läntisessä Suomessa on tehty, koska niissä emakot ovat kovin stressaantuneita, eikä se sovi Portin ilmeeseen. Kolmirotuporsasta käytetään hyväksi, mutta erinomaiseksi tiedettyjä suomalaisen sian ominaisuuksia halutaan hyödyntää tehokkaasti.
Kalkkunalisää joulupöytään. Karjaportti on saanut kaikkiaan 55 miljoonan markan investoinnit vaatineen Järvi-Suomen Kalkkuna Oy:n toiminnan alkuun, ja ensimmäiset tuotteet tulivat markkinoille kesällä. Suomalainen syö kalkkunanlihaa vasta noin kilon vuodessa. Muuallakin maailmalla sen suosio on noussut nopeasti.
   "Esimerkiksi Yhdysvalloissa kulutus lisääntyi 216 prosenttia 25 vuodessa, JSK:n valmistuspäällikkö Heikki Torniainen kertoo. Meilläkin kasvua oli 53 prosenttia tammi-lokakuussa. Jouluksi Portti tarjoaa kuluttajille fileerullia ja -paisteja, ei lainkaan kokonaisia kalkkunoita.
   Kilpailijoihin nähden Portin tuotteet ovat edenneet paremmin, ilmenee Karjaportin Pellervon osakkuusyhteisössä Gallup Elintarviketieto Oy:ssä teettämässä tutkimuksessa. Portin mainontaa kuluttajat pitivät liha-alan yrityksistä parhaana, ja JärviSuomen-tuotemerkkiä aidoimmin suomalaisena. Pekka Kaikkosen mukaan siinä on eväitä myönteiseen liiketoimintaan.
   Keväällä 2001 Karjaportti aloittaa uuden tehtaan rakentamiseen Mikkelissä.

LYHYESTI

- Maatilan Pellervon joulukuun numero ilmestyy 7. joulukuuta. Numeron teemana on ekonomia.
Ensi vuonna Maatilan Pellervoja tulee kymmenen numeroa, yksi enemmän kuin ennen. Uudet ilmestymisaikataulut ja numeroiden teemat mediakortissa kotisivulla. Katso myös Tilaajapalvelun tarjouksia.