Laatuluomua vai luomulaatua?
Suomi on laatutuotannon maa. On ollut jo pitkään. Me suomalaiset itse olemme sen tienneet jo vuosikausia, kaiken muun maailman ihmiset eivät ihan vielä. Mutta pian tietävät nekin. Suomi on valinnut toteennäytettävän laatutuotannon maataloustuotantonsa markkinavaltiksi. Tavoitteena on, että muutamien vuosien päästä valtaosalla suomalaisista maatiloista on käytössään laatujärjestelmä käsikirjoineen.
Yrittäjän kannalta laatujärjestelmää pitäisi kutsua ennemmin toiminnanhallintajärjestelmäksi kuin laatujärjestelmäksi. Silloin se kuvaisi osuvammin sitä, mitä varten se on olemassa ja miksi se on pitänyt kirjoittaa peräti käsikirjaksi.
Mihin tarvitaan
laatujärjestelmää?
Monet viljelijät karttavat keskusteluakin aiheesta kuultuaan, että laatukäsikirjaan pitää kirjoittaa kaikenmaailman itsestäänselvyyksiä. Vedotaan siihen, että on maito ollut ykkösluokassa ja viljat "parasta A-luokkaa" kymmeniä vuosia. Mihin siinä enää laatujärjestelmää tarvitaan? Ja tavaran vastaanottaja tietää, että meiltä on aina tullut ja tulee edelleenkin varmasti huippuraaka-ainetta. Mitä varten silti vielä kiusataan ihmistä kirjoittamaan omat tekemisensä paperille?
Toiminnanhallintajärjestelmän tärkein hyöty omalle tilalle on panosten käytön maksimoinnissa. Jokaista työvaihetta voidaan ylös kirjatussa laatujärjestelmässä kehittää parhaiten tuottavaan suuntaan. Mitään ei tarvitse tehdä muistin varassa, vaan kaikki on erikseen mitattavissa. Ja siitä panosten hyötysuhde aina paranee.
Yksittäisen työvaiheen suunnittelussa, valmistelussa ja varsinaisessa suorittamisessa on aina kehittämistä. Pelkästään muistinvaraisesti se on erittäin vaikeata ja kehittymisen tuloksia on lähes mahdotonta arvioida. Hyvällä toiminnanhallinnalla se on helppoa. Ainakin alkuvuosina se antaa mittaustulokset selvänä rahana. Ennen sanottiin, että säästetty markka on tienatun väärtti. Nykyisin se on hieman enemmän, sillä säästetystä markasta ei mene edes arvonlisäveroa. Lopussa on aina kuitenkin taloudellinen tulos, jonka mukaan tila kehittyy tai näivettyy.
Luomutilat
eturivissä
Luomutiloille laatujärjestelmät ovat erittäin tärkeitä. Luomutilojen pitää olla eturivissä laatutyössä niin, ettei kukaan pääse osoittamaan luomutuotantoa vähemmän laadukkaaksi kuin tavanomaista. Kakkosluokkaiselta vaikuttavat tuotteet voivat olla luomulaatuisia, mutta eivät laatuluomua!
Luomutuote on erityisen silmälläpidon alla jo siemenestä lähtien. Valvontajärjestelmä velvoittaa merkitsemään muistiin monenlaisia asioita. Siitä ei ole pitkä matka tilakohtaiseen laatujärjestelmään.
Varmaan moni ajattelee – jos on tänne asti jaksanut lukea – että mitä tuo ukko höpäjää laatukäsikirjan vääntämisestä kiireisimpänä korjuuaikana? Ja ukko vastaa, että tässä korjuun tienoilla ollaan tekemisiinsä tyytyväisiä tai sitten ei. Näinä aikoina niissä taloissa, joissa laatujärjestelmä on olemassa, varmaan merkitään poikkeamaraporttiin joitakin kehittämisen arvoisia asioita. Sieltä ne löytyvät mietittäviksi ensi vuotta varten. Ja laatu ei kun paranee…
Parhaimmassa tapauksessa tuotteen ostaja ihmettelee, että miten kummassa nämä sinun tuotteesi ovat aina näin hyviä ja tasalaatuisia! Sinä siihen vaatimattomasti, että meillä on hyvin kirjoitetut nuotit näihin hommiin. Sävel on laatujärjestelmästä ja sovitus oma! Voit kerskumatta luvata seuraavankin erän yhtä hyvälaatuisena.
J.K. Maaseutukeskukset järjestävät laatukoulutuksia taas syksymmällä. Seuratkaa ilmoittelua. Tulkaa rohkeasti mukaan. Vaikka uteliaisuudesta, jos ette muuten!
Esa Partanen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |