Pellonraivausbuumi jatkuu
Pellonraivaus on edelleen suosittua puuhaa. Viljelyssä oleva peltoala on viime aikoina kasvanut rivakkaan tahtiin.
Vuonna 2003 Tiken tilastojen mukaan peltoa oli viljelykäytössä 71 000 hehtaaria enemmän kuin vuonna 1995. Suurin osa lisäpellosta on raivattua, joko kokonaan uutta peltoa tai välillä jo pois maatalouskäytöstä ollutta.
Peltoa raivataan yhä innokkaasti. "Enemmän on kyselyjä kuin ehtii tehdä", urakoitsija Kalevi Osara Mouhijärveltä sanoo. Kyselyjä on tullut lähes joka puolelta Suomea, mutta hän on pyrkinyt rajaamaan alueensa Pirkanmaahan.
Osara on lypsykarjatilallinen, joka tekee monenlaista maatalousurakointia. Mitään konetta ei ole ostettu pelkästään omaan käyttöön.
Peltoja Osara raivaa 30 - 40 hehtaaria vuodessa. Jyrsimelle on käyttöä paitsi tulevilla pelloilla myös omakotitalotonteilla. Rakentajien keskuudessa sana kiirii, niitäkin töitä on tarjolla runsaasti.
"Raivaushommia teen pari, kolme kuukautta vuodessa. Viime talvena tein tätä helmikuussakin, kun ei ollut liikaa lunta", Osara sanoo.
Pääosa raivioista on pakettipeltoja
Pellonraivaus on tiukasti kiinni tukikuvioista. Niiden epävarmuuden vuoksi Osara ei ole uskaltanut heittäytyä pelkästään urakoitsijaksi. Vaikka töitä nyt on yllin kyllin, työt voivat jonain päivänä loppua tyystin.
"Välillä minulla on ollut tässä vieraitakin töissä, mutta on vaikea löytää kuskia, joka ajaisi konetta kuin omaansa. Koneen huoltaminen on tärkeää, voimanottoakseli pitää esimerkiksi rasvata neljän tunnin välein", Osara sanoo.
Suurin osa pellonraivaajista on nuoria, tulevaisuuteen uskovia ja satsaavia viljelijöitä. Osalla on iso tila jo valmiiksi, mutta on joukossa niitäkin, jotka viljelevät sivutoimisesti.
Osara raivaa pääasiassa kivennäismaita. Suurin osa työkohteista on metsittyneitä peltoja, joita otetaan uudelleen käyttöön.
"Paljon on sellaisia kohteita, missä viljelyä järkiperäistetään. Lohkojen keskellä saattaa olla jonkinlainen pusikko tai pieni metsäsaareke, joka muutetaan pelloksi. Tuloksena on hyvänkokoisia viljelyaukeita", Osara kertoo.
Valtaosa raivauskohteista on puolesta hehtaarista kolmeen hehtaariin.
Mukana koneen kehittelytyössä
Työteho riippuu tietysti puuston määrästä. Yleensä tilan väki on ensin kerännyt energiapuun pois, mutta onpa Osaralla tullut vastaan metsikkö, minkä 5-10 metrisille havupuille ei löytynyt käyttöä. Ne silputtiin jyrsimellä.
Osaralla on käytössä Suokoneen valmistama Meri MJS-2,5 STG -jyrsin. Kun sillä ajaa kannikon kahteen kertaan, pakittaen ja eteenpäin, tuloksena on hienoa peltomaata. Useimmille riittää tasausäestys ennen kylvöä.
"Tämä on kolmas samantyyppinen jyrsin. Minulla oli käytössä yksi ensimmäisistä kivennäismaiden jyrsintään tarkoitetuista koneista, jonka jatkokehittelyyn osallistuin antamalla parannusehdotuksia", Osara kertoo.
Ensimmäisen koneen rakenteita vahvistettiin. Toinen parannus liittyy teriin. Ennen piti kaivella työkalupakki esille, kun vaihtoi teriä. Nyt riittää, kun lyö alapuolelta pois ja päältä toisen tilalle.
"Olen tähän tosi tyytyväinen. Ulkomaistakin silloin aluksi katselin, mutta onneksi en päätynyt siihen. On järkevää suosia kotimaista konetta. Varaosat ja huoltohommat pelaavat mukavasti", Osara toteaa. "Tykkään myös siitä, että isoja kantoja jyrsiessä saa silpun siirrettyä sivuun."
Osaran jyrsimen työsyvyys on 25 senttiä. Sen jälkeen koneen sivut kannattelevat, eikä syvemmälle pääse.
Traktori on kovilla
Pellonraivaus on urakointitöistä kalliimmasta päästä. Osara kertoo hehtaarin raivaamiseen kuluvan 18 - 20 tuntia.
"Käyttökustannukset ovat kovat. Traktori on kovilla, kun kierrokset huutavat koko ajan täysillä. Polttoainetta kuluu. Kovametalliteriä joutuu vaihtamaan usein, kivisessä maassa teräsarja kuluu jopa päivässä."
Ihan millä tahansa traktorillakaan ei työtä voi tehdä. Osaralla on veturina 200-heppainen Case IH CVX 1190. Portaaton vaihteisto saa kiitosta. Minimissään traktorin nopeuden saa 40 metriin tunnissa, joten isotkin kannot saa hyvin hajalle.
"Työn laadusta on pidettävä kiinni. Peltoa raivatessa muokkaussyvyydestä ei pidä tinkiä", Osara sanoo.
Saara Salonen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö 10/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |