Eurooppaosuuskunta;
mikä lie kummajainen

Kylillä puhutaan kaikenlaisista uudistuksista ja jatkuvista muutoksista. Niistä ns. median tuuteista on viime aikoina tullut sellaistakin tietoa, että eduskunta on säätänyt eurooppaosuuskuntalain. Mikähän se sellainen eurooppaosuuskunta oikein on? Liekö osuuskunta, jonka toimialue kattaa koko Euroopan tai ainakin koko EU:n alueen?

Eurooppaosuuskunta (SCE) on tosiaankin eurooppalainen ylikansallinen osuuskuntamuoto. EU-säännökset ja säädetty eurooppaosuuskuntalaki mahdollistavat sen, että Suomeen voidaan perustaa eurooppaosuuskunta. Mahdollista on sekin, että suomalainen osuuskunta siirtyy pois Suomesta eurooppaosuuskunnaksi sulautumisen kautta.

Suomeen rekisteröity eurooppaosuuskunta voi siirtyä pois Suomesta. Vastaavasti ulkomaalainen osuuskunta voi siirtyä Suomeen. Suomalaiset luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat osallistua myös toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan muuhun valtioon rekisteröitävän eurooppaosuuskunnan perustamiseen. Mahdollista on sekin, että eurooppaosuuskunta muutetaan osuuskunnaksi.

Eurooppaosuuskuntalaki säädettiin, kun EU velvoitti jäsenmaat säätämään kansalliset säännökset, jotka täydentävät eurooppaosuuskunnan säännöistä annettua neuvoston asetusta.

Marraskuun 2006 alusta voimaan tulleella eurooppaosuuskuntalailla annetaan eurooppaosuuskuntaa koskevat kansalliset säännökset.

Neuvoston asetuksessa on säännöksiä eurooppaosuuskunnan perustamisesta, 30 000 euron vähimmäispääomasta, osuuspääomasta, kotipaikasta ja sen siirtämisestä. Säännöksiä on myös eurooppaosuuskunnan jäsenyydestä, osuuskunnan kokouksesta, varojen jakamisesta ja eurooppaosuuskunnan toimielimistä. Asetukseen liittyy eurooppaosuuskunnan sääntöjen henkilöstöedustusta täydentävä neuvoston direktiivi. Asetusta sovelletaan EU-valtioiden lisäksi myös muissa Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvissa valtioissa.

Eurooppaosuuskunta
on kansainvälistymisen väline

Periaatteessa marraskuun ensimmäinen päivä 2006 oli historiallinen tapahtuma suomalaisessa osuustoiminnassa. Saimmehan silloin kotikutoisen osuuskuntalakimme rinnalle kansainväliskutoisen eurooppaosuuskuntalain.

Eurooppaosuuskunta on osuuskuntamuoto, jonka avulla eri valtioista olevat luonnolliset henkilöt sekä osuuskunnat ja muut yksityiset ja julkisoikeudelliset oikeushenkilöt voivat järjestää yritysrakenteita yli valtiollisten rajojen.

Eurooppaosuuskuntalaissa säädetään eurooppaosuuskunnan perustamisesta ja rekisteröimisestä. Samoin säädetään jäsenten ja velkojien suojasta sulautumisessa sekä velkojien suojasta, kun siirretään eurooppaosuuskunnan kotipaikkaa.
Eurooppaosuuskuntalaissa säädetään myös osuuskunnan hallinnosta ja selvitystilamenettelystä EU:n asetukseen perustuvissa asioissa. Lisäksi säädetään osuuskunnan johdon, tilintarkastajien ja jäsenten vahingonkorvausvastuusta ja rikosoikeudellisesta vastuusta.

EU:n asetuksen ja eurooppaosuuskuntalain mukaan perustamiseen osallistuvan suomalaisen osuuskunnan on täytettävä kaikki sulautumisen edellyttämät toimet ja muodollisuudet ennen sulautumista. Samoin Suomeen rekisteröidyn eurooppaosuuskunnan on täytettävä kaikki kotipaikan siirron edellyttämät toimet ja muodollisuudet ennen kotipaikan siirtoa. Täten esimerkiksi osuuspankin olisi etukäteen selvitettävä valvontaviranomaiselle, miten toimintaa jatketaan tai miten se lopetetaan Suomessa, kun osuuskunnan kotipaikka siirtyy toiseen valtioon tai osuuskunta sulautetaan eurooppaosuuskunnaksi.

EU:lta uusia
lainsäädäntöhankkeita

Nyt Suomessa voidaan perustaa eurooppaosuuskunta. Montako eurooppaosuuskuntaa Suomessa perustetaan? Montako syntyy sulautumisen kautta? Vai käykö toteen arvelu siitä, että laki jää kuolleeksi kirjaimeksi?

On hyvä muistaa toki sekin, että oma kotikutoinen osuuskuntalakimme sallii ulkomaalaisten jäsenyyden osuuskunnassa. Ulkomaalaiset voivat jopa perustaa osuuskunnan Suomeen.

Eurooppaosuuskuntalaissa on samat tavoitteet ja sääntelyperiaatteet kuin eurooppayhtiölaissa. Kun eurooppaosuuskuntalakia säädettiin, tehtiin useita muutoksia yhteisö-, rekisteri- ja yrityskiinnityslain-säädäntöön. Samoin tapahtui eurooppaosuuskuntalain säätämisen yhteydessä.

EU suoltaa jatkuvasti uusia lainsäädäntöhankkeita. Tällä hetkellä oikeusministeriössä valmistellaan muun muassa hallituksen esitystä eduskunnalle rajat ylittäviä sulautumisia koskevaksi lainsäädännöksi. Samalla tutkitaan myös sitä, pitäisikö rajat ylittävät jakautumiset tehdä mahdollisiksi.

EU:ssa ovat vireillä myös hankkeet siitä, että yhteisöille sallittaisiin kotipaikan siirtäminen toiseen valtioon. Erityisesti englantilaiset ihmettelevät, miksi siihen tarvitaan erityisiä lainsäädäntötoimia. Eikö EU:n peruskirjan tarkoittama liikkumisvapaus jo tarkoita yhteisöille oikeutta siirtää kotipaikkansa toiseen EU-valtioon?

No, eihän se yksityisten henkilöidenkään liikkumisvapaus ole rajoituksetonta. Kuten hyvin tiedämme, EU-kansalainen tarvitsee oleskeluluvan, jos oleskelee toisessa EU-maassa yli kolme kuukautta.

Edellä tarkoitettujen sääntelyhankkeiden toteutuminen vaikuttaa myös eurooppaosuuskuntalain käyttöön. Ehkä eurooppaosuuskuntaa tarvitaan entistäkin harvemmin, kun haluttu päämäärä saavutetaan joko rajat ylittävän sulautumisen avulla tai siirtämällä kotipaikka toiseen valtioon?

Kirjoittaja, varatuomari Kari Lehto
on Pellervo-Seuran lakiasiainjohtaja.