Ensin pellot kuntoon

Erikoistutkija Laura Alakukku MTT:stä asettaa kyntämättä viljelyyn reunaehtoja. Maan rakenteen ja ojituksen pitää olla kunnossa, jotta suorakylvö onnistuu. Kovilla sateilla kynnetyn maan puskurointikyky on parempi kuin kyntämättömän.

Kyntämättä viljelystä, jossa kyntö korvataan sänkimuokkauksella, on käytössä pitkäaikaisten kenttäkokeiden tutkimustuloksia. Niiden mukaan kyntämättä viljely sopii lähinnä jäykille savimaille, hiesusaville ja hiesuille.

Näitä kevyemmillä hieta- ja multamailla kasvinjätteen aiheuttamat ongelmat voivat olla suuria. Karkeilla ja eloperäisillä mailla kasvustojäte tukki sekä äestä että kylvökonetta. Lisäksi niillä kestorikkakasvien torjunta oli vaikeampaa kuin hienojakoisilla mailla.

"Suorakylvöstä ei ole vielä pitkäaikaisia kenttäkokeita. Kyntämättä viljelyn kokeiden tuloksia voi käyttää, kun arvioi suorakylvöä maan kannalta. Siirryttäessä kyntöä matalampaa sänkimuokkaukseen aluksi märät kasvukaudet aiheuttivat satotappioita. Ajan myötä maan rakenne muuttui ja kyntämättä viljelty pelto muuttui sateita kestävämmäksi. Kokeissa kyntämättä viljely myös vähensi savi- ja hiesumaiden poudanarkuutta. Odotan, että samansuuntaista kehitystä tapahtuu suorakylvöön siirryttäessä."

Jos lohkolla on jo kynnettäessä pintavesiongelmia, Alakukku suosittelee tekemään perusparannukset ennen suorakylvöön siirtymistä.

"Suorakylvössä ojien on toimittava ja maan tiivistymistä pitää välttää, jotta maan biologinen muokkaus toimisi."

Hevosvoimista
lierovoimaan

MTT:llä on menossa lukuisia suorakylvötutkimuksia. Yhdessä verrataan neljää tilaparia, joissa jokaisessa on kynnetty ja suorakylvetty pelto vierekkäin.

Ensimmäiset tulokset kertovat, että suorakylvössä maan orgaaninen aines kertyy pintamaahan. "Se parantaa pintamaan muruja, ne kestävät paremmin. Toinen havainto on, että suorakylvetty maa on lujaa, mikä parantaa maan kantavuutta", Alakukku sanoo.

Lujuus näkyy myös mekaanisen vastuksen kasvamisena. Se ei välttämättä ole huono asia. "Jos maassa on riittävästi huokosia, se toimii, vaikka olisikin lujaa. Hyvän maan ei välttämättä tarvitse olla hötöä. Riittää, että maassa on isoja huokosia."

Kynnössä isoja huokosia eli makrohuokosia tehdään mekaanisesti. Kynnetyssä maassa niitä onkin enemmän kuin suorakylvetyssä. Maan toimivuuden kannalta makrohuokosia pitää olla riittävästi, ja niiden pitää jatkua syvälle, jotta ne johtaisivat kovatkin sateet syvälle maahan.

Makrohuokosten jatkuvuudessa suorakylvetty pelto on kynnettyä parempi. Kyntö katkaisee lierojen tekemät syvät kanavat, suorakylvössä käytävät jäävät auki.

"Kynnössä maahan tehdään onkaloita ja murujen välisiä pintoja, joita pitkin vesi kulkee, suorakylvössä homma hoidetaan biohuokosilla, ja savimaissa on merkitystä myös mikrohalkeamilla", Alakukku kiteyttää.

Teksti: Saara Salonen
S-posti: 

| Sivun alkuun | Sisältö 3/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |