Poltettavaa viljaa voi säilöä polttoöljyllä

Kostea vilja säilyttää varastossa lämpöarvonsa polttoöljyllä säilömällä, mutta ongelmana on viljan homehtuminen, ilmenee Kauhavalla tehdystä kokeesta.

Viljasta on olemattoman hintansa vuoksi tullut varteen otettava polttoaine. Vilja ei kuitenkaan säily kovinkaan pitkään, jos sitä ei kuivata tai käsitellä muulla tavalla säilyväksi. Kuivaus kuitenkin maksaa liikaa. Pelkkä kuivauksen energiakustannus vie tällä hetkellä 10 - 20 prosenttia lopputuotteen hinnasta.

Ilmajokelaisen kalkkunantuottajan Matti Vallin päässä sikisikin ajatus polttoon menevän viljan säilömisestä kevyellä polttoöljyllä. Polttoöljyähän pidetään yleisesti aineena, joka ei mikrobeja eikä isompiakaan eliöitä lempeästi kohtele. 

ProAgria Etelä-pohjanmaan hallinnoimana viritettiin pikavauhtia kokeiluhanke, jonka rahoitti Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Härmänmaan ja Järviseudun yhteisen kehittämisyhdistyksen Aisapari Ry:n kautta. Aisapari toteuttaa alueella EU:n LEADER+ -ohjelmaa. 

Kokeet toteutettiin Botnia Grain Oy:n tiloissa ja avustuksella Kauhavalla. Botnia Grain sopi kokeiden käytännön järjestelijäksi, sillä Botnia Grainilla on enemmän kokemusta kostean viljan säilönnästä ja prosessoinnista kuin millään muulla yrityksellä Suomessa.

Kokeen
järjestelyt

Koska kokeet voitiin aloittaa vasta puintikauden päätyttyä, vilja jouduttiin kostuttamaan kokeita varten. Koe-erät kostutettiin 20, 25, 30, 35 ja 40 prosentin kosteuteen. Kostutetut erät käsiteltiin polttoöljyllä ja laitettiin avonaisiin muovisaaveihin tarkkailtaviksi. Saavit säilytettiin sadesuojassa ulkoilman lämpötilassa.

Polttoöljyä käytettiin määrät, jotka kussakin kosteudessa olisi tarvittu erän kuivattamiseen lämminilmakuivurissa. Lisäksi kokeiltiin kaksinkertaista määrää ja toisaalta puolta kuivatukseen tarvittavasta määrästä. Siten esimerkiksi 25 prosenttinen vilja käsiteltiin 7, 13 ja 26 litralla viljatonnia kohti.

Saaveissa olevan viljan lämpötilaa seurattiin päivittäin. Samoin seurattiin ulkolämpötilaa. Koejakson päättyessä koe-erät analysoitiin lämpöarvon osalta. Ne analysoitiin myös mikrobiologiselta kannalta.

Lisäksi käsiteltiin noin viiden tonnin erä kosteaa viljaa polttoöljyllä. Tällä erällä tehtiin koepoltot Veljekset Ala-Talkkari Oy:n lämpölaitoksessa.

Tulokset
pääpiirteittäin

Kosteudeltaan 20-prosenttinen vilja säilyi juurikaan lämpenemättä kaikilla käytetyillä polttoöljymäärillä. 

Kosteudeltaan 25-prosenttinen vilja lämpeni selvästi (38 asteeseen), kun käytettiin puolta polttoöljymäärää siitä, mitä erän kuivattamiseen olisi tarvittu. Kun polttoöljyn määrä oli sama kuin kuivatukseen olisi tarvittu, vilja ei lämmennyt. Lämpenemistä ei liioin tapahtunut, kun määrä oli kaksinkertainen kuivatukseen tarvittavasta määrästä.

Kosteudeltaan 30-prosenttinen vilja lämpeni kaikilla säilöntään käytetyillä polttoöljymäärillä,. Lämpeneminen väheni jonkin verran polttoöljymäärän lisääntyessä.

Kosteudeltaan 35-prosenttisella viljalla lämpeneminen oli saman suuntaista kuin 30-prosenttisissa erissä. Niihin muodostui myös hieman näkyvää hometta ja jyvät paakkuuntuivat.

Kosteudeltaan 40-prosenttisella viljalla lämpeneminen, homehtuminen ja paakkuuntuminen oli voimakasta käytetystä polttoöljymäärästä riippumatta.

Näytteiden lämpöarvoanalyysit tuottivat siinä suhteessa johdonmukaiset tulokset, että lämmenneiden erien lämpösisällöt olivat hieman pienentyneet verrattuina lämpenemättömiin eriin. Lisäksi säilöntään käytetyn polttoöljyn määrä näkyi lämpöarvon lisäyksenä koe-erien kesken yhtä koe-erää lukuun ottamatta. Poikkeama "väärään suuntaan" oli kuitenkin pieni, vain 0, 09 megajoulea kiloa kohti.

Mikrobiologiset tutkimukset osoittivat melko voimakasta homeiden kasvua kaikissa koe-erissä. Hometta löytyi myös eristä, joissa homeita eikä paakkuuntumista silmämääräisesti havaittu. Homeita esiintyi siinä määrin, että tällaisen viljan käsittelyssä olisi käytettävä B-luokan hengityssuojainta.

Veljekset Ala-Talkkarin lämpökeskuksessa tehdyt polttokokeet osoittivat, että polttoöljyllä säilötty vilja käyttäytyy poltossa normaalisti. Lämpökeskuksessa on liikkuvalla arinalla varustettu 360 kilowatin stokeripoltin.

Menetelmä saattaa
olla käyttökelpoinen

Kokeen tulokset osoittavat, että viljaa voidaan säilöä polttoöljyä käyttäen ilman että viljan lämpöarvo laskee. Näyttää lisäksi siltä, että myös säilöntään käytetyn polttoöljyn energiasisältö saadaan hyödyksi viljaa poltettaessa.

Normaaleissa puintikosteuksissa ( 20 prosentin molemmin puolin) säilötty vilja näyttäisi säilyvän kohtuullisesti käsiteltynä polttoöljymäärällä, joka vastaa erän kuivattamiseen tarvittavan öljyn määrää. Toden näköisesti jopa puolet tuosta määrästä saattaisi riittää.

Viljan mikrobiologinen laatu ei pysy hyvänä, vaikka polttoöljyä käytettäisiin paljonkin. Viljaan pesiytyy homeita sen verran, että ilman suojaimia sitä ei pidä käsitellä.

Näyttää kuitenkin siltä, että menetelmää voisi käyttää polttoon menevän viljan säilöntään. Polttoöljyllä viljan lämpöarvo saadaan pysymään ja myös polttoöljyn lämpöarvo tulee hyödyksi. Suojautuminen homeita vastaan tavalla tai toisella on kuitenkin ehdottomasti tarpeen.

Tällaista säilöntää voisi käyttää ainakin kauppakelvottomien viljaerien säilöntään heti puinnin jälkeen. Tällöin vältyttäisiin kuormittamasta kuivuria epäkurantilla tavaralla. Silti viljasta saataisiin sen sisältämän lämpöarvon mukainen hyöty talteen.

Säilöntä on yksinkertainen toimenpide. Se voidaan tehdä samoilla laitteilla kuin vaikkapa propionihapposäilöntää on tehty. On selvää, että polttoöljy on sekoitettava viljamassaan mahdollisimman tasaisesti. 

Lisätutkimuksia luonnollisesti tarvitaan, ennen kuin menetelmää voidaan suositella yleiseen käyttöön. Ainakin homehtumisongelma pitäisi jollakin tapaa saada hallintaan. Säilönnässä käytettävien polttoöljymäärien täsmentämistä tarvitaan myös. Ulkoilman ja toisaalta viljamassan lämpötilojen vaikutusta ei tässä kokeessa pystytty tarkasti saati monipuolisesti selvittämään.