Iso sato tekee hyvää maan rakenteelle

Peltomaan rakenne paranee, kun kasvusto on rehevä. Pitkät juuret muokkaavat maata mennessään syvälle maahan. Myös orgaanista ainesta tulee maahan enemmän.

”Maan rakennetta tutkitaan nyt Ruotsissa ja Tanskassa erittäin paljon ja tuloksia on odotettavissa lähivuosina. Rakenne on tärkeä asia ja sen tutkiminen unohtuu usein käytännön viljelyssä”, neuvoja ja tutkija Jens Blomqvist kertoi Borgebyn peltopäivillä.

Maan rakenne ja havainnolliset kasviesimerkit kiinnostivat yleisöä Skånessa. Kuva Silja Vuori

Blomqvist esitteli tapahtumassa suosittua parin metrin syvyistä maamonttua, jonka seinämissä pystyi katsomaan peltomaan rakennetta erilaisten viljelykasvien alla.

Typpi valuu
talvella
syvälle

Paitsi viljelykasvivalinnoilla, myös onnistuneella lannoituksella voi vaikuttaa maan rakenteeseen. ”Hyvät kasvustot ovat hyvän maan rakenteen perusta. Kun karjanlannan levitys ja muu lannoitus toteutetaan mahdollisimman hyvin, saadaan hyvä sato ja paljon maahan jäävää orgaanista ainesta”, Blomqvist kertoo.

Karjanlannan kohdalla oikea levitystekniikka ja ajankohta ovat maan rakenteelle tärkeitä. Keinolannoitteissa sijoituslannoitus on juuriston kehittymisen kannalta olennaisesti pintalevitystä parempi, jolloin sekin parantaa maan rakennetta.

”Verrattuna pintaan levitettyyn tai sijoitettuun typpilannoitteeseen oli sijoitettu NPK-lannoite selvästi paras menetelmä kokeissamme. Juuret kehittyivät parhaiten ja kasvi sai typpeä ja fosforia maasta ja lannoitteista oikeaan aikaan”, Blomqvist kertoo.

Karjanlannan levitykseen kevät on paras aika. Vaikka Skånessa viljellään nimenomaan syysvehnää, ei lannan syyslevitys ole kasvin kannalta hyvä vaihtoehto.
”Levitimme toiselle syysvehnälle 25 tonnia sianlietettä hehtaarille ennen kylvöä ja toisen jätimme ilman. Maaliskuussa ennen kevätlannoitusta mittasimme molempien lohkojen typpimäärät usealta syvyydeltä. 60 sentin syvyyteen asti typpeä oli molemmilla lohkoilla lähes yhtä paljon eli alle 10 kiloa, mutta karjanlannasta typpeä oli valunut 90 sentin syvyyteen. Siellä mineraalitypen määrä oli 19 kiloa hehtaarilla, kun syksyllä lannoittamattomalla lohkolla se oli 5,8 kiloa. Kasvin kannalta tämä on turhan syvällä”, Blomqvist kertoo.

Öljykasvit
moninkertaistavat
vedenläpäisykyvyn

Paksujuuriset viljelykasvit ovat Blomqvistin suosikkeja. Maan rakenteelle oleellista on, että juuren paksuuden kymmenkertaistuminen lisää juuren maahan muodostamien kanavien ansiosta vedenläpäisykykyä kymmentuhatkertaiseksi.

”Vehnän juurikanavan halkaisija on noin yksi millimetri ja se nielee suunnilleen litran vettä. Syysrapsin paalumainen juuri on kymmenen kertaa paksumpi ja sen muodostamaan kanavaan mahtuu 10 000 litraa vettä. Tällä on suuri vaikutus maan vedenläpäisykyvylle”, Blomqvist kertoo.

Vaikka huomattavan paksujuurisen syysrapsin viljely ei Suomessa ole arkipäivää, on samansuuntaista vaikutusta myös kevät- ja syysrypsillä.