Ei ole yksinkertaista vastausta siihen, tulisiko emakoita porsittaa vapaana vai häkissä. On monta syytä käyttää porsimishäkkiä ja monta syytä olla käyttämättä.


Emakoiden porsitushäkit on otettu käyttöön useasta hyvin perustellusta syystä. Emakoita ja porsaita on häkeissä helpompi käsitellä. Karsinoiden hygieniasta on helpompi pitää huolta ja karsinatilaa tarvitaan vähemmän.
Häkin keskeisenä tarkoituksena on vähentää porsaskuolleisuutta rajoittamalla emakon liikkeitä, erityisesti tämän mennessä makuulle. Häkissä emakko ei voi heittäytyä kyljelleen seisaaltaan. Tämä on tärkeää, sillä kyseinen asennonmuutos on erittäin riskialtis porsaiden kannalta. Lisäksi häkki estää porsimisen yhteydessä mahdollisesti esiintyvät emakon porsaisiin suuntautuvan aggressiivisuuden aiheuttamat haitat.
Häkki ei ole yksiselitteisesti vain hyvä asia. Emakolle häkki aiheuttaa stressiä, joka liittyy muun muassa siihen, että emakolla on ennen porsimista vahva, hormonaalisesti määräytynyt tarve eristäytyä laumasta, etsiä itselleen pesäpaikkaa ja rakentaa pesää. Kaikki nämä toiminnot vaativat tilaa, mutta näkyvät myös häkkioloissa lisääntyneenä aktiivisuutena ja tyhjiökäyttäytymisenä, kuten putkienpureskeluna, lattian tonkimisena ja kuopimisena.

Kortisoli koholla
häkkiin siirrettäessä...

Kortisolia pidetään stressiä kuvaavana hormonina. Akuutin stressin seurauksena nähdään yleensä veren kortisolipitoisuuden tilapäinen nousu. Kortisolia on veressä enemmän häkissä pidetyillä emakoilla kuin vapaana porsivilla emakoilla.
Yleensä kortisolin määrä nousee häkkiin siirtymisen yhteydessä ja laskee muutaman päivän sisällä normaaliksi. Tulos ei ole yllättävä, sillä elimistö pyrkii aina tasapainoon, eikä kestä pitkää altistusta suurelle määrälle kortisolia. Sen vuoksi kortisolipitoisuuden lasku ei välttämättä kerro sitäkään, että emakko tottuu häkkiin.

...ja porsimisen
jälkeen

Kroonisen stressin vaikutus kortisoliin on paljon monimutkaisempi. Tutkimuksemme osoitti, että porsimisen jälkeen kortisolitaso on jälleen korkeampi häkeissä olevilla emakoilla kuin vapaana karsinassa olevilla. Tämä saattaa johtua siitä, että häkissä emakolla on rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa omaan tilanteeseen ja muun muassa välttää porsaiden jatkuvaa huomiota.

Häkissä porsiminen
1,5 tuntia hitaampaa

Häkin aiheuttama stressi näkyy myös käyttäytymisen muutoksissa. Häkissä pidettyjen emakoiden on todettu istuvan enemmän ja vaihtavan useammin asentoa kuin vapaana olevien. Molempia käyttäytymisiä voidaan pitää turhautumisen tai epämukavuuden merkkeinä.
Lisäksi häkki tai sen emakolle aiheuttama stressi, vaikuttaa porsimisen kestoon. Porsiminen kestää sitä pitempään, mitä enemmän emakon liikkeitä ja käyttäytymismahdollisuuksia rajoitetaan.
Havaitsimme kokeissamme, että porsimisen kesto häkissä ilman kuivikkeita oli keskimäärin yli viisi tuntia, kun vastaava aika kuivitetussa karsinassa oli noin kolme ja puoli tuntia. Häkissä porsiminen kesti keskimäärin 93 minuuttia kauemmin.
Vertailun vuoksi todettakoon, että luonnossa porsivien kesyemakoiden porsimisen kestoksi on todettu keskimäärin puolitoista–kolme tuntia.

Oksitosiinia vähemmän
häkissä porsivilla

Oksitosiini on hormoni, joka vaikuttaa positiivisesti muun muassa porsimisen sujuvuuteen, maidontuotantoon ja emakon emo-ominaisuuksiin. Häkissä porsivilla emakoilla on matalampi veren oksitosiinipitoisuus kuin vapaana porsivilla.
Oksitosiinin määrä saattaa vähentyä stressin seurauksena. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, onko oksitosiinin määrällä porsimisen yhteydessä mitään yhteyttä emakon myöhempään fysiologiaan, eli vaikuttaako esimerkiksi häkin aiheuttama stressi maidontuotantoon ja emo-ominaisuuksiin pitkällä tähtäimellä.
Useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että mitä enemmän emakon mahdollisuuksia liikkua ja rakentaa pesää rajoitetaan porsimisen ja imetysvaiheen aikana, sitä huonommin sen emo-ominaisuudet kehittyvät. Häkissä pidetty emakko reagoi huonommin porsaidensa hätään ja sen imetyskäyttäytyminen on tehottomampaa.
On myös tutkimuksia, jotka osoittavat, että esimerkiksi maitokuumetta esiintyy yleisemmin häkissä pidetyillä emakoilla.

Olkea
häkkiin

Häkissäkin olevan emakon ja pahnueen tilannetta voi parantaa ainakin osittain tarjoamalla näille pesänrakentamiseen ja virikkeeksi soveltuvaa materiaalia kuten olkea, paperia tai oksia. On olemassa joitakin viitteitä siitä, että kuivikkeet rauhoittavat porsimista myös häkissä olevilla emakoilla ja saattavat lisäksi vähentää porsaiden murskaantumisia, ehkä parantuneiden emo-ominaisuuksien kautta. Tämä vaatisi kuitenkin vielä tarkempaa selvitystä, varsinkin käytännön soveltavuuden ja toimivuuden osalta.
Porsaille kuivikkeilla on hyvin positiivinen vaikutus. Tuore suomalainen tutkimus osoitti, että imetysaikana käytetty kuivike vaikuttaa porsaiden käyttäytymiseen ja fysiologiaan pitkällä tähtäimellä, mahdollisesti vähentäen käyttäytymishäiriöitä lihasikalassa.

Omistajan osaaminen
ratkaisevaa

On monta syytä käyttää porsimishäkkiä ja monta syytä olla käyttämättä. Häkillä voidaan usealla tilalla vähentää porsaiden murskaantumista, mutta hyvin suunnitellulla ja toteutetulla vapaalla porsimisella päästään yhtä hyviin tuloksiin.
Tärkeätä vapaassa porsituksessa on, että karsina on tarpeeksi iso ja että siinä käytetään kuivikkeita. Lisäksi on keskeistä suunnitella karsina niin, että se ohjaa porsaita ja emakkoa käyttäytymään tavalla, joka minimoi murskaantumisriskiä.
Porsaita tulisi ohjata lämpimään porsaspesään ja emakon liikkeitä voi muokata muun muassa turvakaarilla ja muilla rakenneratkaisuilla. Lisäksi on tärkeätä, että emakko on hyvässä kunnossa, jotta se pystyy hallitsemaan liikkeensä tarkasti. Tähän vaikuttavat suuresti tiineysajan liikuntamahdollisuudet ja ruokinnan onnistuminen sekä jalkaterveys- ja rakenne.
Suurimpia porsaskuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat karsinan lisäksi tuottajan ja sikalan muun henkilökunnan asenteet ja toiminta. Tutkimukset ovat todistaneet, että valvomalla porsimisia ja auttamalla heikompia porsaita heti alkupäivinä voidaan vähentää kuolleisuutta merkittävästi. Yhtenä ryhmämme tutkimuksen kohteena onkin ollut porsimisen valvonnan tehostaminen teknologian avulla. Näyttääkin siltä, että emakon liikkeitä seuraamalla voitaisiin porsimisen aloitusajankohtaa ennustaa automaattisesti.
Jokainen pelastettu porsas on plussaa tuottajan kukkarossa. Lisäksi porsaiden kuolemiseen liittyy usein pitkittynyttäkin kärsimystä, joten toki kyseessä on selkeästi eläinten hyvinvointiin vaikuttava asia. Riippuen tuottajasta ja tilasta sekä sen antamista mahdollisuuksista hyvään tulokseen voidaan päästä häkillä tai ilman.



Uusin lehti

SISÄLTÖ 9/2007

  • Kasvinviljely
  • Asikkalan Puuha-Pete tarttuu tilaisuuksiin
  • Tilayhtymä siirsi luomuun lähes 200 hehtaaria
  • Vapo haluaa lisää ruokohelpeä
  • Peppi pysyy pystyssä
  • Terve eläin
  • 16-sivuinen liite
  • HYTU-projekti tuotti yllättäviä tuloksia
  • 100+
  • Viljan hinta kiipeää ylöspäin
  • Lähiruoan tuottajat etsivät markkinaväylää
  • Nurmen tuotanto on taitolaji
  • Samposta uusi Superior-malli
  • Farmarissa runsas valikoima
  • Rahoitukseen rakennemuutos
  • Kotieläintalous
  • Enemmän sikoja ja lisää vapaa-aikaa
  • Luomulehmät syövät pian vain luomurehua
  • Luomuviljaa, vasikan- ja naudanlihaa
  • Talous ja markkinointi
  • Edullista energiaa metsästä, auringosta ja järven pohjasta
  • Työtapaturma johti ammatinvaihdokseen
  • Liikkeenjohto korostuu tanskalaistilalla
  • Olki energiaksi Tanskassa
  • Kronen korjuukoneet järeytyvät
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Antinpoika
  • 100+ Terveys
  • Väinö Vältti
  • Vaaran paikka
  • Huomioita
  • Nollarajalla
  •  
  • Kannen kuvat Kimmo Haimi, Rauni Konsti-Ojanen ja Veijo Leino.
    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 4.10. ja Kodin Pellervo 20.9.2007