Äänestysaktiivisuus
mittaa demokratian toteutumista
Muutamat pääkaupungin lehdet jaksavat tasaisin väliajoin muistuttaa, miten alhainen osallistumisaktiivisuus osuustoiminnassa vallitsee. Mutta ne eivät hevin kerro miten suuria ihmisjoukkoja suomalaiseen osuustoimintaan nykyisin osallistuu.
Jos joskus todella päästäisiin vertaamaan osuustoimintaan osallistuvien määrää vaikkapa monien pörssiyritysten vallankäyttöön osallistuvien määrään, niin ero olisi huikea. Se mittaisi taloudellista demokratiaa, jota osuustoimintaliike kansainvälisissä periaatteissaan on ykköstavoitteenaan ilmoittanut ajavansa. Pörssiyritysten yksityisomistajien määrä pysähtyi viime vuonna noin 800.000:een, mikä on vajaat 15 % ot-yritysten omistajien määrästä.
Jäsenten osallistumisaktiivisuus vaaleihin tai kokouksiin ei sitä paitsi ole prosenteissakaan mitaten nykyisin mitenkään alhainen. Monissa tuottajaosuuskunnissa päästään yli 50 prosentin, jota aina voidaan pitää tavoittelemisen arvoisena. Se tarkoittaa toimivaa demokratiaa, johon ulkopuolisillakaan ei ole nokan koputtamista.
Tuottajaosuustoiminnassa osallistuminen on perinteisestikin ollut selvästi korkeampaa kuin kuluttajaosuustoiminnassa tai erityisesti palveluosuustoiminnassa. Syy eroon selittyy pitkälti taloudelliselta pohjalta. Varsinkaan palveluosuustoiminnassa eli osuuspankeissa ja Lähivakuutusyhdistyksissä jäsenillä ei ole vaalittavanaan merkittävää taloudellista intressiä.
Mutta esimerkiksi osuusmeijereissä jäsenmaksut ovat selvästi korkeampia ja lisäksi jäsenillä on usein tuhansien eurojen jäsenlainat osuuskunnalle. Ennen kaikkea maatilojen perheiden elanto on usein kokonaan riippuvainen siitä, miten oma osuuskunta markkinoilla kulloinkin pärjää. Suomalaisen elintarvikesektorin avautuminen selvästi nosti osuustoiminnan merkitystä erityisesti maaseudulla. Sillä on ollut myönteiset vaikutukset valppauteen, kiinnostukseen ja demokratian toimivuuteen.
Kuluttajaosuustoiminnassa aktiivisuus on yleensä ollut korkeampaa Osuuskunta Tradeka -yhtymän ja Osuusliike Elannon puolella kuin S-ryhmässä. Tradekan ja Elannon kolmissa edellisissä vaaleissa äänestysprosentti on ollut keskimäärin 40 %. S-ryhmän alueosuuskauppojen vaaleissa äänestysaktiivisuus on vuosina 1988 - 02 ollut keskimäärin 32 %. Nämä kaikki ovat suuria osuuskuntia ja tarkoittavat yhdessä joka kerta satojatuhansia äänioikeuttaan käyttäneitä. -MMK
Suomalaisen osuustoiminnan
KOLMAS AALTO
Suomalainen osuustoiminta on nyt palannut jälleen kovan, avoimen ja raadollisen kilpailun maailmaan peräti viitisenkymmentä vuotta jatkuneen sääntelytalouden jälkeen. Lähtökohta nyt tänään muistuttaa pitkälti osuustoiminnan ensimmäistä aaltoa eli pioneerikautta vuosina 1899 - 1939.
Sodista alkanut sääntelytalous ehti paljolti jähmettää kansanliikkeen vain omien asemiensa puolustamiseen. Se oli samalla suurten etujärjestöjen, kuten MTK:n ja SAK:n kulta-aikaa.
Esimerkiksi pioneerikaudella monin tavoin eri puolilla uraauurtanut osuustoiminnan kansanvalistus unohtui, kun mikään yritys ei tuntenut siihen aitoa intressiä. Punakynä kävi tiuhaan, kun kaikki valistukseen viittaava näyttäytyi yrityksille lähinnä vain kustannusrasitteena, josta kilpailukyvyn vuoksi haluttiin eroon. Tosin lehdet ja kuluttajavalistus pääosiltaan säilyivät, mutta "osuustoiminnan sielusta ja hengestä" ei ole enää paljoa puhuttu.
Viimeistään Suomen EU-jäsenyyden alkaminen vuonna 1995 muutti jälleen toimintaympäristön täysin toiseksi. Alkoi suomalaisen osuustoiminnan kolmas aalto, jolloin totuteltiin elämään uudelleen avoimen kilpailun kovassa maailmassa. Se myös pääosiltaan onnistui hyvin, jopa paremmin kuin monet veikkasivat, vaikka muutamia katastrofeja koettiinkin. Myös uusosuustoiminta syntyi osana kolmatta aaltoa samoihin aikoihin ja on kehittymässä nyt vakavasti otettavaksi pienyritystoiminnaksi - osin se sitä jo eri puolilla onkin.
Nyt tarvitsemme myös osuustoiminnan valtakunnalliseen järjestötoimintaan uusia rakenteita yli satavuotiaan Pellervo-Seuran tilalle. - MMK
Lue pääkirjoitus aiheesta!
Lue uutinen järjestörakenteiden uudistamisesta!
Lue Kommentteja lehdistökeskusteluun samasta aiheesta!
| - Osuuskunnat jakavat globalisaation hyötyjä useammille ihmisille,
sanoi komissaari Erkki Liikanen Lissabonissa lokakuussa. Liikanen vastaa
EU:n komissiossa yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta ja myös
osuustoiminta kuuluu siten hänen vastuualueeseensa. Lue lisää! |
 |
| Sivun alkuun |