Pitkän talven jälkeen kevään ensimmäiset kukkijat ovat kuin kauan kaivattuja ystäviä. Niitä on odotettu hartaasti eivätkä ne yleensä tuota pettymystä.

Kevään aikaiset kukkijat saavat osakseen ihailua ja huomiota. Eikä ihme, sillä useiden lajien kukinta on niin runsasta, että kasvit peittyvät lähes kokonaan värikkyyteensä. Kukinta-aika on usein lyhyt, sillä lajien on pidettävä kiirettä, jotta ne ehtivät pois kesän vehreyden alta.

Keväällä on yleensä riittämiin kosteutta, jota etenkin kuivilta seuduilta kotoisin olevat sipulikukat ja kivikkokasvit käyttävät hyväkseen. Puutarhaa suunniteltaessa kannattaakin istuttaa varhaiset kukkijat eteläseinustoille ja muihin suojaisiin paikkoihin, joista lumi sulaa nopeasti ja kauneudesta päästään nauttimaan mahdollisimman aikaisin. Loistoa voi pidentää istuttamalla osan kasveista kevyeen puolivarjoon, jolloin kukinta alkaa myöhemmin ja kestää kauemmin.

Runsaasti sipulikukkia

Syksyllä istutetut sipulikukat työntyvät maasta yleensä ensimmäisinä ja kiiruhtavat aukaisemaan kukkansa ennen muita. Kaikkein varhaisimpia ovat lumikellot ja talventähdet, jotka nousevat jään ja lumen keskeltä ilmoittamaan kevään alkamisesta. Sahramit eli krookukset, kevät- ja suvikellot, sinililjat, posliinihyasintit, helmililjat ja kevättähdet seuraavat heti kohta perässä. Matalien lajien joukkoon ilmestyy pian myös narsisseja, varhaisia tulppaaneja ja uljaita keisarinpikarililjoja. Riemu jatkuu aina kesäkuulle asti, jolloin ovat vuorossa myöhäiset tulppaanit, laukat ja kurjenmiekat.

Syksyllä istutettavat sipulikukat ovat vaivattomia puutarhakasveja. Kukinta onnistuu puutarhassa kuin puutarhassa ainakin ensimmäisenä keväänä. Näyttävän tuloksen varmistamiseksi sipuleita kannattaakin istuttaa runsaasti ja tiheään.

Pienellä vaivannäöllä kukkasipuleista saa monivuotisen ilon. Lehtien annetaan kuivua rauhassa, jolloin kasvit siirtävät kaiken vararavintonsa lehdistä takaisin sipuleihin. Pikkusipulikukat viihtyvät yleensä hyvin ja leviävät siemenistä. Narsissit kukkivat vuodesta toiseen samalla paikalla, kunhan saavat lisävoimaa kompostista tai lannoitteista. Vaativimpien tulppaanilajikkeiden uudelleen kukinta voi olla heikkoa, sillä niiden on kasvatettava uudet sipulit joka vuosi. Jos maassa ei ole riittävästi ravinteita ja kosteutta, jäävät sipulit pieniksi ja kukinta vaisuksi.

Kivikkopuutarhan parhaat

Myös kivikkoistutukset ovat kevätkesällä erityisen näyttäviä, sillä monet kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla viihtyvät perennat kukkivat varhain. Lisäksi kivikkopuutarhat perustetaan usein lämpimälle ja aurinkoiselle etelärinteelle, jolta lumi sulaa aikaisin ja kasvu käynnistyy.

Kivikkokasveista löytyy toinen toistaa upeampia kukkijoita. Ne levittäytyvät värikkäinä mattoina niin kivikkopuutarhan omistajan kuin ohikulkijoidenkin ihailtaviksi.

Ensimmäisinä kukkansa aukaisevat sammalaleimu (Phlox subulata), kaukasianpitkäpalko (Arabis caucasica), tarharistikki (Aubrieta-risteymät) ja hopeahärkki (Cerastium tomentosum), joiden laajat puna-valkosävyiset kasvustot näkyvät kauas. Kivikkoryhmän syvämultaisilla paikoilla viihtyvät myös keltakukkaiset kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale) ja kultatyräkki (Euphorbia polychroma). Toukokuun puolella aloittelee kukintaansa myös voimakkaan sinikukkainen rentoakankaali (Ajuga reptans), joka viihtyy parhaiten puolivarjossa, mutta menestyy myös kivikkokasvien joukossa aurinkoisilla paikoilla, kunhan kasvualusta on riittävän tuore ja ravinteikas.

Perennoissa valinnanvaraa

Aikaisimpia perennoja lienee sinipunainen tarhankylmänkukka (Pulsatilla vulgaris), joka saattaa avata karvaiset nuppunsa lämpimällä seinustalla jo huhtikuun puolella. Toukokuussa kukkivat monet vuokot kuten valko- ja sinivuokot sekä edellistä muistuttava arovuokko (Anemone sylvestris). Myös ainavihreät vuorenkilvet (Bergenia) alkavat työntää kukkavanojaan lehtien keskeltä ja avata vaaleanpunaisia kellojaan. Oranssikukkainen tulikellukka (Geum coccineum Borisii) ja keltakukkainen tarhakullero (Trollius-hybr.) kuuluvat kevätkukkijoihin. Tarhasarviorvokit (Viola Cornuta-hybr.) jatkavat keväistä kukintaansa koko kesän, jos siemenkodat poistetaan. Esikot (Primula) ja kaunokaiset (Pellis perennis) värittävät perennaryhmiä sekä puiden ja pensaiden alustoja.

Eräät maanmyötäisesti kasvavat peittoperennat kukkivat keväällä. Pieni sinikukkainen kevätkaihonkukka (Omphalodes verna) kaunistaa pensaiden alustoja ennen kuin pensaat puhkeavat täyteen lehteen. Ainavihreät keltakukkainen rönsyansikka (Waldsteinia ternata) ja sinikukkainen pikkutalvio (Vinca minor) viihtyvät sekä auringossa että varjossa. Rönsytiarellalla (Tiarella cordifolia) on kellanvalkeat töyhtökukinnot.

Varhaiset pensaat

Kiireisimpiä kukkijoita pensaiden joukossa ovat riippuvanorkkoinen pähkinäpensas (Corylys avellana) ja raita (Calix caprea). Molemmat kukkivat jo maalis-huhtikuussa. Myös myrkyllinen näsiä (Daphne mezereum) avaa tuoksuvat ruusupunaiset tai valkoiset kukkansa toisinaan jo huhtikuun puolella. Useimpien keväisten pensaiden kukat aukeavat toukokuun loppupuolella. Atsaleat (Rhododendron), onnenpensaat (Forsythia), japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica), suikerovihma (Cytisus decumbens) ja kääpiömanteli (Prunus tenella) kukkivat samaan aikaan kuin saavat lehtensä.

Kesäkuun puolella ovat vuorossa norjanangervo (Spiraea 'Grefsheim'), marjaomenapensas (Malus toringo var. sargentii) ja tuomipihlajat (Amelanchier). Niiden kukinta on yleensä niin runsasta, että pensaat peittyvät lähes kokonaan valkoiseen huntuun.

Puut kukkahunnussa

Keväällä kukkivien puiden kukinta on todella runsasta; parastaan antavat pajut, koivut ja vaahterat. Etelä-Suomessa viihtyvän rusokirsikka (Prunus sargentii) on tavattoman kaunis, kun sen oksat peittyvät vaaleanpunaisiin kukkiin. Juurikaan vähemmälle loistossa ei jää tavallinen kirsikka, joka edullisina vuosina on upea. Myös valkokukkainen pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) kukkii erittäin runsaasti.

Nopeakasvuinen tuomi (Prunus padus) puhkeaa lehteen aikaisin keväällä ja avaa touko-kesäkuun vaihteessa tuoksuvat kukkaterttunsa. Aivan yhtä aikainen on purppuratuomi (P. padus Colorata), jonka kukat ovat hennon vaaleanpunaiset. Muita puutarhassa kasvatettavia tuomia ovat virginiantuomi (P. virginiana), sen tummanpunalehtinen muoto rusotuomi (P. v. Schubert) sekä tuohituomi (P. maachii).

Puiden kukkasinfoniaa jatkavat yleensä jo toukokuun puolella kukkiva valkokukkainen marjaomenapuu (Malus baccata) sekä kesäkuun alkupuolella punakukkaiset koristeomena-, omena- ja päärynäpuut.