|
Nyt
vasta aiotaan painottaa kasvua
Op-ryhmä haukkasi eniten
pankkimarkkinoiden kasvusta
Osuuspankkiryhmä ei pystynyt tammi-kesäkuussa yhtä
rajuun liikevoittoon kuin vuosi sitten, mutta vahvisti
markkina-asemaansa ja kirjasi itselleen valtaosan noususta
pankkimarkkinoilla. Esitellessään alkuvuoden tulosta
lehdistölle pääjohtaja Antti Tanskanen vertasikin,
että ryhmä etenee kuin juna.
Toukokuun loppuun mennessä Op-ryhmälle tuli
pankkimarkkinoiden euromääräisten luottojen kasvusta yli 48
prosenttia, euromääräisiä talletuksia ryhmä lisäsi lähes
yhtä paljon kuin koko markkinoilla tuli vähennystä.
Joskin Op-ryhmän ensimmäisen vuosipuoliskon
liikevoitto pieneni 15 prosenttia edellisvuoden vastaavaan
aikaan verrattuna 232 miljoonaan euroon, pienennys on Tanskasen
mukaan sitä luokkaa, ettei se anna aihetta huoleen.
Tanskanen vertasi ryhmän vakavaraisuutta pankkien
vakavaraisuuteen Euroopassa: Op-ryhmän 15 prosenttia on noin
kaksinverroin eurooppalaisten pankkien vakavaraisuus.
Järjestämättömät saamiset ovat vähentyneet. Taseen
loppusumma nousi alkuvuodesta 30,8 miljardiin euroon.
Op-ryhmässä odotetaan markkina-aseman vahvistuvan
edelleen. Hallintoneuvoston heinäkuussa vahvistama
liiketoimintastrategia OP 2002 tähtää siihen, että ryhmä
siirtää painopistettä kasvuun ja markkina-aseman
vahvistamiseen. OP 2002:n keskeinen tavoite on nostaa ryhmä
markkina-asemaltaan suurimmaksi pankiksi pitkällä
aikavälillä.
Määrällisiä tavoitteita ei ole kuitenkaan
asetettu. "Minulle riittää, että etumerkki on vuosittain
oikea", Tanskanen sanoo. Lisää markkinaa haetaan
Tanskasen mukaan jatkuvalla tuotekehittelyllä sekä osin
hintakilpailulla.
Koko Op-ryhmän vähittäisvarainhankinnan 12
kuukauden kasvu oli kesäkuussa 8,2 prosenttia, menestyneimmät
pankit saavuttivat 20 prosentin rajan.
Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunnan toimitusjohtaja Reijo
Karhinen toteaa, että Op-ryhmän pankkien asuntoluottokanta
on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Korot ovat matalat ja
laina-ajat ovat pidentyneet, joten kotitalouksien korkorasitus
ei nyt ole kova.
Tanskasen mukaan ainakaan radikaalisti korko ei
nykyisestään laske, seuraava olennainen korkotekijä tulee
olemaan nousu.
Yksi Op-ryhmän tuloksen pudottajista oli
henkivakuutusyhtiö Aurum. Maksutulo nousi, mutta
pörssikurssien lasku pakotti tekemään 42 miljoonan euron
arvonalennukset. Yhtiö on kuitenkin hyvin vakavarainen.
Toimitusjohtaja Karhisen mukaan kuusi vuotta toiminut yritys on
niin nuori, että se ei ole ehtinyt kerätä pääomia.
"Aurumilla on hyvät edellytykset kasvaa ja
lisätä markkinaosuutta", Karhinen sanoo.
OKO-konsernin liikevoitto pieneni
tammi-kesäkuussa 12 miljoonaa euroa viime vuoden
ensimmäisestä vuosipuoliskosta 47 M€:oon. Tulosta rasitti
Aurumin tappio, mutta sijoituksista Pohjola-Yhtymän osakkeisiin
kertyi liikevoittoon puolestaan parannusta noin 10 M€.
Toimitusjohtaja Mikael Silvennoisen mukaan
konsernin liikevoitto jää viimevuotista pienemmäksi ellei
osakekurssit selvästi nouse loppuvuonna.
Okopankki pääkaupunkiseudulla jäi sekin viime
vuoden tammi-kesäkuun tuloksestaan, mutta uusia luottoja pankki
myi 20 prosenttia enemmän, niistä asuntoluottoja oli 60
prosenttia. Okopankin talletukset pienenivät, mikä johtuu
pankin toimitusjohtajan Hannu Tonterin mukaan siitä,
että asiakkaat siirsivät varojaan sijoitusrahastoihin,
vakuutussäästöihin ja osakkeisiin.
Samuli
Skurnik SataMaidon piimäjuhlassa:
Osuustoiminnalla etsikkoaika
Osuustoiminnalla on tärkeä etsikkoaika, totesi
Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Samuli Skurnik puheessaan
Osuuskunta SataMaidon piimäjuhlassa Kankaanpäässä 7.
elokuuta.
Osuustoiminta voi Skurnikin mukaan parhaimmillaan
toimia tavalliselle ihmiselle eräänlaisena vakuutuksena
globaalitalouden rikien ja ylilyöntien varalle. Tämän
vakuutuksen ihmiset voivat saada osana arkista
päätöksentekoaan.
Osuuskuntia Skurnik kehottaakin hyödyntämään
tehokkaasti tämän etsikkoajan ja jalostamaan ja tuotteistamaan
osuustoiminnallisuuden tarjoaman lisäarvon brandiksi, jonka
ihmiset tunnistavat tehdessään kulutuspäätöksiään.
Farmari
onnistui
Neljännen valtakunnallisen Farmari Suomen Maatalousnäyttelyn
kokonaiskävijämäärä ylsi noin 95 tuhanteen.
Näyttelyjohtaja Jaakko Kivinen on tyytyväinen näyttelyn saldoon sekä
näytteilleasettajien ennätyksellisen määrän että kävijämäärän suhteen.
Myös järjestelyihin Kivinen oli tyytyväinen: erityisen hyvin toimivat
liikenne ja ruokapalvelut. Myös ohjelman
monipuolisuudesta kiiteltiin järjestäjiä.
Poltinaho sai kävijöiltä kahdenlaista palautetta.
Toisaalta aluetta pidettiin vaikeaselkoisena toisaalta taas viihtyisän
puistomaisena. Odotusten mukaan Hämeenlinnan näyttelyyn oli helppo tulla.
Kävijätutkimuksen alustavien tulosten mukaan vanhat
suosikit vetivät eniten väkeä. Konekenttä ja kotieläinosasto olivat
kävijöiden suurimmassa suosiossa. Muita kävijöiden suosikkeja olivat
metsäosasto, puolustusvoimat ja kala- ja eräosasto.
Reijo
Karhinen Eloistunnossa Aulangolla:
Talouden nousu vaatii lisää yrittäjiä |
Taloudella on uuden nousun eväitä, mutta niiden
hyödyntäminen vaatii lisää yrittäjiä, totesi
toimitusjohtaja Reijo Karhinen Osuuspankkikeskuksesta
ryhmän juhlavuoden eloistunnossa Hämeenlinnassa.
Karhisen mukaan yritystoimintaa kannattaa
rakentaa nyt. "Ainakaan rahan hinta ei ole este
maaseudun yrittämisen kehittymiselle."
Yrittäjien määrä on noin 20 000
pienempi kuin vuosi sitten.
Karhinen sanoi kuntien taantuvan, ellei
niissä ole yritystoimintaa tai uutta sellaista ei synny.
Hän kaipasi kuitenkin näkyvää myötäotetta, jota
tarvitsevat niin yrittäjäperheet kuin ne perheet, jotka
haluaisivat nostaa kakkosasuntonsa käyttöastetta.
Karhinen vetosi myös läsnäolijoiden
yhteistyöhön: se lisää maaseutuyrittämisen
edellytyksiä.
Myös Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin
johtokunnan puheenjohtaja ja Finfoodin entinen
toiminnanjohtaja Matti Niemelä, itsekin
yrittäjäksi ryhtynyt, arvioi ajan otolliseksi
yrittämisen aloittamiseen. Niemelä mainitsi yrittämisen
edellyttävän myös sosiaalista pääomaa.
Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin suuria
tapahtumien |
Pro
Maaseutu -palkitut Taisto ja Riitta Raussi, Hannu ja Virpi
Ali-Haapala ja Mats ja Pirjo Svanström heinäseipäin
somistetussa salissa Aulangolla. Kuva Markku Nummi
Eloistuntoväkeä
Aulangolla. Oikealta Reijo Karhinen, Sirkka-Liisa Anttila,
Jari Koskinen ja tilaisuuden vetäjä Jarmo Hyytiäinen. Kuva
Markku Nummi
|
vastuujärjestelyjä tänä vuonna oli mm.
Farmari-näyttelyn sponsorointi ja tapahtuman rahavirtojen
hoito. Toimitusjohtaja Olli Liusjärvi saikin
toivottaa Eloistunnon väen samana päivänä avautuvaan näyttelyyn.
Yrittäjämuotoinen maataloustuotanto tulee
lisääntymään, sanoi hauholainen maa- ja
metsätalousministeri Jari Koskinen. Mitattaessa
viljelijöiden tulevaisuudenuskoa investointihalukkuudella ei
Koskisen mielestä ole huolta yrittämisen puutteesta:
investointitukea on haettu edelleen runsaasti, ja kohteet ovat
entistä isompia.
Koskinen lupasi puuttua sukupolvenvaihdosten
rahoitusvajeeseen syksyn toisessa lisäbudjetissa.
Koskinen on selvityttänyt hakemusten
käsittelyä eri TE-keskuksissa. Hän sanoo erojen olevan
aivan liian suuria ja edellyttää asiakaspalvelun
parantamista, sillä viljelijät eivät pysty kilpailuttamaan
TE-keskusten palveluja, koska niitä ei muualta saa.
Toimittaja Jarmo Hyytiäinen nyhti
Eloistunnon paneeliin kutsutuilta kannanottoja
maaseutuyrittämisestä. Eero Uusitalo kokeilisi erityistä
maaseutusopimusta, joka yhdistäisi tehtäviä ja tulonosia.
Yrittämisen päivän kuva kuitenkin on, että yhä harvempi
ryhtyy siihen, vaikka yrittämisen perusteita on Uusitalon
mielestä entistä enemmän.
Kari Huhtala Maaseutuyrittäjyyden
Edistämiskeskuksesta muistutti, että sellaiset yritykset
eivät menesty, jotka perustetaan kun muuta työtä ei saada.
Yrittäminen ei ole myöskään maaseudun tai yrittäjän asia
vaan kansallinen kysymys siitä, osataanko maaseudun
mahdollisuuksia hyödyntää.
Elintarvikealan kehitys- ja osaamiskeskus
Foodwest Oy:n johtaja Antti Väliaho näkee paljon
mahdollisuuksia maaseudun yritystoiminnalle. On kuitenkin
löydettävä markkinarakonsa ja hyödynnettävä jo valmiita
yhteistyökuvioita. Hän listasi menestyneitä yrittäjiä ja
kovisteli, ettei maaseudun yrittäjiä pidä jättää
yksinäisyyteen.
Kun puhumaan päästettiin itse maatilayrittäjä
Anne Laulajainen Rengosta, tämä epäili, mahtaisiko
yksikään virkamies suosittaa enää yrittämistä maalla jos
olisi itse työskennellyt työvaltaisessa pienessä
yrityksessä.
Laulajaisilla on maatila, jolla harjoitetaan
kasvinviljelyä ja muun muassa kasvatetaan villisikoja.
Opetushallituksen Pekka Tahvanainen
ehdotti, että koulutukseen lisätään yritysoppia.
Pro
Maaseutu -palkinnot
Eloistunnossa jaettiin viidettä kertaa joka kolmas vuosi
järjestettävän Pro Maaseutu -kampanjan palkinnot.
Valtakunnallisen palkinnon saivat Mats ja Pirjo
Svanström Paraisilta. Heidän Svanco-yrityksensä on
noussut johtavaksi juuresten ja vihannesten kuorijaksi
Suomessa. Yritys aikoo kolminkertaistaa tuotantonsa ja
nostaa työntekijämäärän 45:een vuoteen 2005 mennessä.
Kuorimon kompostoiduista sivutuotteista tehtyjä valmisteita
tulee markkinoille tämän vuoden aikana.
Kunniamaininnan saivat Hannu ja Virpi
Ali-Haapala, joilla on lähdevesiyritys Finn Sping
Toholammilla. Sama kunniamaininta kohdistui Taisto ja
Riitta Raussille Sippolasta. Heillä puolestaan on
metalli- ja energia-alan yritykset. |
Copa/Cogecan
pääsihteeri Risto Volanen:
Komissio harhautti
Copa/Cogecan pääsihteeri Risto Volanen sanoo
Maatilan Pellervon elokuun numerossa, että komissio on viime joulukuusta lähtien
harhauttanut sekä tuottajia, kuluttajia, yleistä mielipidettä että
poliitikkoja.
Maatalouskomissaari Franz Fischler kertoi uusista
maatalouspoliittisista linjauksista nyt kesällä.
Leena Kallio-Leinon haastattelussa Volanen toteaa,
että Fischlerin nyt julkaiseman ohjelman on pitänyt olla valmiina jo
tammikuussa kun esiteltiin itälaajentumisen rahoitusta. Vielä
huhtikuussa Fischler sanoi Berliinin välitarkastelun olevan vain
välitarkastelu eikä mikään uudistus.
Volanen tulkitsee, että taustalla ovat EU:n rahavaikeudet ja
ajatus hoitaa laajentuminen alentamalla nykyisten jäsenmaiden tukia.
Www.pellervo.fi
Pellervon kotisivu Internetissä on avautunut tähän
asti myös osoitteella www.pellervo.fi/kotisivu.htm, nyt osoite
on pelkästään www.pellervo.fi, haluttaessa se voidaan
täydentää www.pellervo.fi/index.html, mutta loppuosaa
varsinaisen osoitteen perään selaimet eivät yleensä vaadi.
Verkossa
Lähivakuutus on avannut riskienhallintapelin Farmit.netissä, johon se liittyi viime vuoden lopulla.
Riskienhallintapeliä voivat pelata portaalin klubiasiakkaat.
Pelin suunnitellut kehittämispäällikkö Juha Helander
Lähivakuutuksesta sanoo, että peli antaa eräänlaisen
pika-arvion riskinhallinnan tasosta tilalla.
Valio ja Fujitsu Invia ovat solmineet Uutiskanava
Digitodayn mukaan toimitusketjun hallintaan liittyvästä
SAP-järjestelmästä. Valion operatiiviset järjestelmät
uudistetaan. Toimitusten ja palvelujen yhteisarvo on
Digitodayn mukaan koko sopimuskaudelta noin 30 miljoonaa euroa.
Nimityksiä
Osuuskunta Pohjanmaan Lihan toimitusjohtaja Per-Gustav
Lindh on asemoitunut A-Tuottajat Oy:öön. Yhtiön
organisaatio vahvistetaan näinä päivinä. Pohjanmaan Lihan uutena toimitusjohtajana on aloittanut Stefan
Saaristo 1. elokuuta lähtien.
Broilertalo Oy:ssä tehty joukko
nimityksiä. Tuotantojohtajaksi on nimitetty Timo Hietanen,
kehitysjohtajaksi Kirsi Rantanen,
alkutuotantopäälliköksi Veikko Kemppi,
suunnittelupäälliköksi Pia Nuikkinen,
valmistuspäälliköksi Pekka Peippo.Uusin
lehti
- Maatilan Pellervon torstaina 8.8. ilmestynyt elokuun
numero paneutuu kahdessa eri liitteessä kotieläintilojen
ilmanvaihtoon ja maan rakenteeseen. Muuten numero on laaja
viljelytekniikan, kotieläintalouden ja koneistuksen
ammattikokonaisuus luomua ja herukoitakaan unohtamatta.
Lidl
avaa 28. elokuuta
Laatikkomyymäläketju Lidl on ankkuroinut
keskusvarastonsa Janakkalaan.
Heinäkuun 11. päivänä jakelukeskus Janakkalassa oli vielä
hiljainen, vain Ristikankaan teollisuusalueen tienristeykseen
Lidlin miehen kiinnittivät yrityksen kylttiä.
Lidlin arvioitiin aloittavan myynnin Suomessa syys- tai
lokakuussa, mutta kymmenen ensimmäisen myymälän
avajaispäivä onkin jo torstaina 28. elokuuta.
Ruotsinkielinen päälehti Suomessa |
Lidlin
Janakkalan keskusvaraston seinissä on melkein sata aukkoa rekkojen
täyttöä ja purkua varten. Kuva
Markku Nummi
|
|
Hufvudstadsbladet kertoo 6:na heinäkuuta ilmestyneessä numerossaan, että Suomeen
tulee 100-200 myymälää kaiken kaikkiaan. Lidlin
tuorevalikoimien arvioidaan olevan suomalaisilta
alihankkijoilta. Vaikkei Lidl tuo mitään oleellista uutta
vaihtoehtoa kauppaan, se tehnee markkinaosuutta hintakilpailulla
ja lisännee siten kauppakuolemia.
|
|
|
