Tilan kuudensadan lehmän keskituotos oli viime vuonna 12 772 kiloa maitoa, 485 kiloa rasvaa ja 405 kiloa valkuaista.

Sonneja valittaessa kiinnitetään huomiota utarerakenteeseen ja jalkoihin, sekä pyritään lisäämään eläinten kokoa ja kestävyyttä.

Alkionsiirtoja käytetään vahvasti. Yli 200 alkionsiirtoa tehdään vuosittain. Alkioita myös myydään, samoin sonneja keinosiemennykseen. Myynti onnistuu myös ulkomaille.

Maissisäilörehu on pääasiallinen eväs. Maissia viljellään 400 hehtaarilla ja sinimailasta kasvaa 120 hehtaarilla. Nämä eväät eivät kuitenkaan riitä, vaan esimerkiksi sinimailasta rahdataan suurpaaleissa Indianasta ja Kanadasta.

Veljekset ovat sitä mieltä, että korkeita tuotoksia ei synny, mikäli lehmät eivät tunne oloaan mukavaksi. Kesäaikaiseen viilennykseen on kiinnitetty suurta huomiota. Navetan seinissä ei ole laudan lautaa, vain avattavat muoviverhot . Lisäksi kaksi puhallinriviä pitää ilmaa liikkeessä kuumimmilla ilmoilla.

Parsissa on matot ja lisäksi käytetään kuiviketta. Sorkkahoitoa annetaan tarvittaessa. Poikimisen lähestyessä ummessa olevat tuodaan hyvin kuivitettuihin ryhmäkarsinoihin. Niiden ruokintaan kiinnitetään erityistä huomiota, jotta herumishuiput saataisiin mahdollisimman korkealle.

Ensikot eivät kuulemma ole vielä lehmiä. Ne eivät pysty syömään yhtä paljon kuiva-ainetta kuin useamman kerran poikineet. Siksi ne tarvitsevat korkeammat proteiini- ja energiapitoisuudet rehuannoksiinsa.

Karkearehun laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Pääroolissa on tietysti maissisäilörehu. Karkearehun ja väkirehun suhde on 60:40. Rehun lajittumista yritetään varoa, ja rehun laatu pyritään muutenkin pitämään mahdollisimman tasaisena vuoden ympäri.