Päästökauppa
puree
pahasti Suomea
Kioton ilmastosopimukseen perustuva päästöoikeuksien kauppa alkaa ensi vuoden alusta. Se ei ole leikkipeliä, kysymys on suurista rahoista. Asia on herättänyt kielteisiä tunteita Suomessa. Täällä on yritetty parhaimman mukaan pitää asiat kunnossa. Kun on jo vähentänyt päästöjä, on vaikea vähentää lisää. Nyt kuuliaisia rangaistaan. Se ei voi olla oikein.
Päästökaupan piiriin kuuluvat polttoaineteholtaan yli kahdenkymmenen megawatin energiantuotantolaitokset, öljynjalostamot, koksaamot, rauta- ja terästehtaat, massa- ja paperitehtaat ja suuri osa mineraalituotteita tuottavista laitoksista. Päästökauppaan kuuluville laitoksille annetaan laitoskohtainen päästökiintiö. Jos laitos ylittää kiintiönsä, sen täytyy hankkia markkinoilta lisää päästöoikeuksia. Jos taas laitoksen päästöt jäävät kiintiön alapuolelle, se voi myydä ylimääräiset päästöoikeutensa.
Päästöoikeudet jaetaan Suomessa hallitusohjelman mukaisesti ilmaisjakona. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on päävastuu päästökauppalain ja myös laitoksille jaettavien päästöoikeuksien jakosuunnitelman valmistelusta.
Päätökset on tehty sekä EU:ssa että Suomen valtioneuvostossa. Niiden kanssa on elettävä ja jokainen pähkäilee asiaa omalta kannaltaan.
Suomessa turve on tärkeä energianlähde. Sitä käytetään nyt enemmän kuin koskaan. Suota maassamme on kymmenen miljoonaa hehtaaria. Siitä on käytössä puoli prosenttia. Turvetta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. Kaiken kaikkiaan lähes kolmannes Suomessa käytettävästä energiasta on kotimaista.
Vapo on pohtinut, mitä vaikutuksia päästökaupalla tulee olemaan Suomessa. Turvetta kannattaa korvata vain sellaisilla biopolttoaineilla, jotka ovat korkeintaan sen verran kalliimpia kuin turve, mitä tekee päästöoikeuksien ostosta tuleva lisäkustannus.
Koska kivihiilen päästökerroin on pienempi kuin turpeella, kivihiilellä kannattaa korvata samanhintainen turve. Se on teknisesti mahdollista useassa yhdyskunnan ja teollisuuden laitoksessa sisämaassa ja useimmissa laitoksissa rannikolla.
Jos päästöoikeuden hinta nousisi yli tason 35 euroa hiilidioksiditonnilta, kannattaisi kuitupuulla ja maakaasulla korvata turvetta sekä puupelleteillä kivihiiltä.
Tekniset rajoitukset, polttoaineen saatavuus ja päästömääräykset vähentävät käytännön mahdollisuuksia korvata polttoainetta toisella.
Lämmön tuotannossa turpeen kilpailukyky heikkenee maakaasuun ja kivihiileen verrattuna merkittävästi ellei ole käytössä nykytasoisia veroja tai vaihtoehtoisesti tukia.
Vapo esittääkin, että turpeen asema lämmöntuotannossa säilyy ennallaan, jos turpeen ja kivihiilen kohtelu vastaa nykyistä verokohtelua. Turpeen kilpailukyky myös muussa energiatuotannossa voidaan varmistaa järjestelyllä, jossa turpeen käyttäjä joutuisi hankkimaan vain kolmanneksen tarvitsemistaan turpeen laskennallisista lisäpäästöoikeuksista. Loppuosaan valtio käyttäisi varalle jättämiään päästöoikeuksia.
Järjestely ei heikennä muiden kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä merkittävästi, sillä metsähakkeen ja peltobiomassan käytön lisääminen edellyttää jatkossakin tukitoimia.
Martti Seppänen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |