Kesäkuu 1999

Fuusio vai fissio?
Kontron kolumni

Uusi osuuskuntalaki ministerille
Kokonaisuudistuksen kokeva osuuskuntalaki luovutettiin 15.6. ehdotuksena oikeusministeri Johannes Koskiselle. Nyt ehdotus on menossa lausuntokierrokselle mm. osuuskuntiin. Kierroksen jälkeen syksyllä ministeriössä tehdään jatkovalmistelua, ja ensi vuoden puolella kansanedustajat pääsevät lainsäädäntötyöhön. Jos käsittelytyö sujuu syksystä lähtien ripeästi, laki voisi olla käytössä jo ensi vuoden lopulla.
   Vaikka pääkohdista on saavutettu yksimielisyys, eräissä asioissa on vielä erimielisyyttä. Ministeri Koskinen ennakoi myös eduskuntakäsittelystä tarkkaa.

Venäjä ei häviä minnekään
Osuustoiminta-lehti paneutuu kattavasti Venäjän talouden tilanteeseen: Pekka Alarotu kirjoittaa politiikan ja kansantalouden näkymistä, Santeri Pakkanen paneutuu venäläisten ristiriitaisiin tuntoihin ulkomaiden ruoka-avusta, Risto Valkeapää on paneutunut Valion vientiponnisteluihin ja Antti Mustonen tarkastellut Venäjän elintarvikekaupan ja -tuotannon tilastolukuja tuoreen tutkimuksen pohjalta.
   Myös muissa jutuissa sivutaan Venäjää: Pekka Pesonen kirjoittaa palstallaan EU:n uudistetusta Venäjä-strategiasta ja Kalle Laaksonen idänviennin lähihistoriasta. Karjaportin toimitusjohtajan Pekka Kaikkosen haastattelussa saadaan käytännön tuntumaa vientiin

Biotekniikalla lisäarvotuotteita
Tutkimus ja tuotekehitys nousee koko ajan arvossaan, koska katteet bulkkituotannossa ovat yhä tiukemmassa. Suomessa on menossa useita tutkimushankkeita, joiden puitteissa t&k-työtä vauhditetaan. Aikajana perustutkimuksesta tuotteen kaupan hyllyltä saamiseen on vain yhä pitkä.
   Menestyksekkäässä tuotekehittelyssä ja -lanseerauksessa toimii suuruuden ekonomia: vain riittävän kokoisilla yrityksillä on mahdollisuudet kunnon panostukseen.

Brandien merkitys korostuu
Brandien avulla tapahtuva tuotteiden erilaistaminen leviää kulutustavaroiden ulkopuolellekin, urheilijoista ja laulajistakin yritetään tehdä brandituotteita.
   Brandiksi ei kuitenkaan päästä vain erottuvalla nimellä ja pakkauksella. Sen sijaan ratkaisevaa on se mielikuva, joka tuotteesta jää kuluttajien korvien väliin.
   Markkinoilla käydään brandisotia, joissa markkinajohtaja yleensä selviää voittajana.

| Sivun alkuun |

Toukokuu 99

Suomalaiset pellervolaiset
Pellervon näköaloja

Äänestäkää SAK:ta!
Kontron kolumni

Suomalainen omistus
Kansainvälistymisen ikävä seuraus on, että ulkomainen pääoma on vallannut päätäntävallan jo useista suurimmista yrityksistämme.
   Kehityksen toinen puoli on, että osuustoiminnalle se mahdollistaa kotimaisuus-leiman käytön kissankokoisin kirjaimin. Osuustoiminnan periaatteena kun on, että päätösvalta pidetään suomalaisen jäsenistön otteessa.
   Osuustoiminta-lehden 3/99 teemana on "Suomalainen omistus".

Valtio myy omaisuuttaan lyhentääkseen velkaa
Valtio arvioi nykyisin omistajarooliaan hyvin markkinaehtoisesti. Valtionyhtiöiden yksityistäminen on hallituksen kuin hallituksen suosikkiteemoja 1990-luvulla.

Opiksi suurista ristiriidoista
Suomalaista osuustoimintaa ovat sadan vuoden aikana repineet kolme suurta suuntariitaa. Voisiko niistä nyt ehkä ottaa jotakin opiksi?
   Suuntariidat näyttävät kuuluvan demokraattisen kansanliikkeen luonteeseen. Ne ovat kuin osuustoimintaliikkeen ansaitseman mitalin toinen, eli sen nurja puoli.

Hajautettu valta kestää myrskyt
Hajautettu vallankäyttö kestää maailman myrskyt huomattavasti paremmin kuin keskitetty järjestelmä. Tämä oli yksi selkeä johtopäätös, joka vedettiin pellervolaisen osuustoiminnan satavuotishistoriasta. Se julkistettiin Pellervon Päivässä 20. huhtikuuta Helsingissä.
Joustavuus ratkaisi menestyksen
Hyvin kiinnostavaa pellervolaisuuden historiassa on se, miten ulkoiset olot ovat kuluneen sadan vuoden aikana muuttuneet perusteellisesti kahteen eri kertaan. Molemmilla kerroilla kansanliike on - monista kitinöistä ja porinoista huolimatta - kyennyt sopeutumaan kulloiseenkin toimintaympäristöönsä merkille pantavan hyvin.

Markkinavoimien keskittymisestä nykyiseen
avoimeen kilpailuun
Nykyisin riittävää kilpailua markkinoilla turvaa oma laki. Sotien jälkeen kehittynyt talonpoikien markkinavoimien keskittämisen ajatus, jota erityisesti MTK on ajanut, on käytännössä purkautunut. Pieni Suomi on tänään kuitenkin uusien ongelmien edessä, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy.

Unkarissa monipuolinen talousrakenne
Unkarin liittymisen EU:in ei pitäisi tuoda kummallekaan osapuolelle suuria ongelmia.
   Maan talous on entisen neuvosto-blokin maaksi harvinaisen monipuolinen. Toisin kuin muualla Itä-Euroopassa maan teollisuuden rungoksi kehittyi kevyt teollisuus.
   1990-luvun alussa Unkari oli jo niin kapitalistinen, että joutui samantyyppiseen lamaan kuin Suomikin. Viime vuosina maa on päässyt taas kasvun vauhtiin.

Integraatio muuttaa Suomen maaseutua ja KIE-maiden metsätaloutta
Agenda 2000 säilyttää nykyiset kehittämisedellytykset maataloudessa ja rakennerahastoissa parantaakin tilannetta Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosina 2000-2006. Maataloutemme ongelmat jäivät kuitenkin entiselleen.
   EU:n itälaajenemisessa siihen on liittymässä potentiaalisesti vahvoja metsämaita, jotka muodostavat metsäteollisuudellemme mahdollisuuksia ja uhkia. Suomalaisten tuleekin ryhtyä miettimään strategioita muutoksen suhteen.

| Sivun alkuun |