Ei
Rockefelleriä, mutta...
PääkirjoitusSuomalaiset pellervolaiset
Pellervon näköaloja
Äänestäkää SAK:ta!
Kontron kolumni
Suomalainen omistus
Kansainvälistymisen ikävä seuraus on, että ulkomainen pääoma on vallannut
päätäntävallan jo useista suurimmista yrityksistämme.
Kehityksen toinen puoli on, että osuustoiminnalle se mahdollistaa
kotimaisuus-leiman käytön kissankokoisin kirjaimin. Osuustoiminnan periaatteena kun on,
että päätösvalta pidetään suomalaisen jäsenistön otteessa.
Osuustoiminta-lehden 3/99 teemana on "Suomalainen omistus".
Valtio myy omaisuuttaan lyhentääkseen
velkaa
Valtio arvioi nykyisin omistajarooliaan hyvin markkinaehtoisesti. Valtionyhtiöiden
yksityistäminen on hallituksen kuin hallituksen suosikkiteemoja 1990-luvulla.
Opiksi suurista ristiriidoista
Suomalaista osuustoimintaa ovat sadan vuoden aikana repineet kolme suurta
suuntariitaa. Voisiko niistä nyt ehkä ottaa jotakin opiksi?
Suuntariidat näyttävät kuuluvan demokraattisen kansanliikkeen luonteeseen.
Ne ovat kuin osuustoimintaliikkeen ansaitseman mitalin toinen, eli sen nurja puoli.
Hajautettu valta kestää myrskyt
Hajautettu vallankäyttö kestää maailman myrskyt huomattavasti paremmin kuin
keskitetty järjestelmä. Tämä oli yksi selkeä johtopäätös, joka vedettiin
pellervolaisen osuustoiminnan satavuotishistoriasta. Se julkistettiin Pellervon
Päivässä 20. huhtikuuta Helsingissä.
Joustavuus ratkaisi menestyksen
Hyvin kiinnostavaa pellervolaisuuden historiassa on se, miten ulkoiset olot ovat
kuluneen sadan vuoden aikana muuttuneet perusteellisesti kahteen eri kertaan. Molemmilla
kerroilla kansanliike on - monista kitinöistä ja porinoista huolimatta - kyennyt
sopeutumaan kulloiseenkin toimintaympäristöönsä merkille pantavan hyvin.
Markkinavoimien keskittymisestä
nykyiseen
avoimeen kilpailuun
Nykyisin riittävää kilpailua markkinoilla turvaa oma laki. Sotien jälkeen
kehittynyt talonpoikien markkinavoimien keskittämisen ajatus, jota erityisesti MTK on
ajanut, on käytännössä purkautunut. Pieni Suomi on tänään kuitenkin uusien
ongelmien edessä, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy.
Unkarissa monipuolinen talousrakenne
Unkarin liittymisen EU:in ei pitäisi tuoda kummallekaan osapuolelle suuria
ongelmia.
Maan talous on entisen neuvosto-blokin maaksi harvinaisen monipuolinen.
Toisin kuin muualla Itä-Euroopassa maan teollisuuden rungoksi kehittyi kevyt teollisuus.
1990-luvun alussa Unkari oli jo niin kapitalistinen, että joutui
samantyyppiseen lamaan kuin Suomikin. Viime vuosina maa on päässyt taas kasvun vauhtiin.
Integraatio muuttaa Suomen maaseutua ja
KIE-maiden metsätaloutta
Agenda 2000 säilyttää nykyiset kehittämisedellytykset maataloudessa ja
rakennerahastoissa parantaakin tilannetta Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosina 2000-2006.
Maataloutemme ongelmat jäivät kuitenkin entiselleen.
EU:n itälaajenemisessa siihen on liittymässä potentiaalisesti vahvoja
metsämaita, jotka muodostavat metsäteollisuudellemme mahdollisuuksia ja uhkia.
Suomalaisten tuleekin ryhtyä miettimään strategioita muutoksen suhteen. |